Jo pelkästään työpaikan kahvihuoneen ohi käveleminen voi laukaista makeannälän. Asiantuntija kertoo, mistä ilmiössä on kyse ja miten jokainen meistä voi lievittää herkkuhimoa.
Muistamme tilanteet ja paikat, joissa koimme mielihyvää ruoasta. Herkkuhimo on siis ehdollista ja laukeaa erilaisista vihjeistä.
–Esimerkiksi elokuvat, kahvilat, mummola tai niinkin arkinen paikka kuin työpaikan taukohuone voi herättää halun syödä, ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen sanoo.
Kauppareissulla ostopäätösten taustalla vaikuttavat asiat, joista osaa emme tietoisesti huomaa. Ulkonäkö, tuoksu ja värit antavat tietoa ruoasta jo ennen kuin se ehtii suuhun.
Esimerkiksi paistopisteen tuoksu tai kirkkaat valot ja kaunis asettelu voivat johtaa ostokorin täyttymiseen “ihan itsestään”.
Herkkuhimo on siis tiettyjen tilanteiden tai tunteiden herättämä idea syömisestä, kuvailee Eerikäinen. Hän kohtaa työssään Laratessa, Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikössä sekä Terveystalon työterveyshuollossa ihmisiä, jotka ovat taistelleet herkkuhimoja vastaan jopa vuosikymmeniä.
–Herkunhimoon reagoimista on helpompi lähteä muuttamaan, kun ensin saa itsensä “rysän päältä kiinni” eli tunnistaa, kuinka ruoalla esimerkiksi itseään palkitsee tai lohduttaa. Tähän etsimme ravitsemusterapiassa selityksiä ja näihin tilanteisiin uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Yksi keino on tiukan kontrollin höllääminen. Yllättävää kyllä ravitsemusterapeuttien yksi neuvo on opetella herkuttelemaan rennosti. Jälkiruoan syöminen hitaasti nauttien on suositeltavaa!
Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen, Larate.
Kerromme lisää toimivia keinoja herkkuhimon taltuttamiseen 17.1.2024 ilmestyvästä Hyvä terveys -lehden numerosta 2/24!
Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
