Vanhempien olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan koululaista, vaikka hän onkin jo melko itsenäinen, MLL:n Lasten ja nuorten auttavien puhelinten päällikkö sanoo.
Lapselle pitäisi jo hyvissä ajoin ennen murrosikää kertoa murrosiän muutoksista ja asioista, joita hänellä on edessään. Fyysisten muutosten lisäksi muutoksia tapahtuu myös ajattelutaidossa ja tunne-elämän tasolla, ja tästäkin lapsen on hyvä olla tietoinen, MLL:n Lasten ja nuorten auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki kertoo.
Pajamäen mukaan esiteini-ikäiset lapset pohtivat yleisimmin fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyviä huolia. Usein kun muutokset käynnistyvät ja murrosikä toden teolla alkaa, lapsi ei enää välttämättä halua keskustella asiasta vanhemman kanssa.
– Puheyhteys olisi tärkeää pitää auki. Lapset ovat tiedonjanoisia, ja jo yhdeksänvuotiaat haluavat tietää, mitä murrosiässä tulee tapahtumaan, Pajamäki jatkaa.
Vanhempien olisikin hyvä pysähtyä kuuntelemaan koululaisia, vaikka he ovatkin jo itsenäisempiä kuin vaikka leikki-ikäiset. Keskustelu kannattaa liittää arkisiin tilanteisiin; napata kiinni telkkarin tai radion jutuista. Toimivin keino jutella ei ole istuttaa lasta keittiön pöydän ääreen.
– Tilanne, jossa pakotetaan katsomaan silmiin, saattaa olla vaikea lapselle. Siksi hämmentävät tai herkiksi koetut keskustelut kannattaa käydä yhteisen toiminnan lomassa tai vaikka autossa, jossa istutaan vierekkäin, ei vastakkain, Pajamäki summaa.
Tatjana Pajamäki on vieraana Teinit, niitä on vain pakko rakastaa podcastin neljännessä osassa. Kuuntele podcast Suplasta tai alla olevasta playerista:
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
Tatjana Pajamäen kasvatusvinkki:
Säilytä uteliaisuus! Ole kiinnostunut, mitä lapsessasi tapahtuu.
