Stressi, kuume ja kasvukivut altistavat kauhukohtauksille. Riittävä uni ja säännöllinen arki voivat saada ne kuriin, sanoo unitutkija ja psykologian dosentti Katja Valli.
Lapsi alkaa huutaa, lyödä ja potkia iltayöstä kesken unien. Miksi?
Kyseessä on luultavasti yöllinen kauhukohtaus. Se syntyy parin ensimmäisen unisyklin aikana, yleensä 1–3 tuntia nukahtamisen jälkeen. Kauhukohtauksen aikana lapsi tyypillisesti pomppaa istuma-asentoon silmät auki. Yleensä kohtaukseen liittyy huutoa, huitomista ja potkimista. Kohtaus kestää muutamasta sekunnista jopa 20 minuuttiin. Lapsi on sen aikana silmin nähden kauhuissaan.
Kauhukohtauksia ilmenee jopa 15 prosentilla lapsista. Niitä on eniten 3-6-vuotiailla, mutta ne voivat alkaa aikaisemmin ja jatkua esiteini-ikään, joskus jopa aikuisuuteen. Osalla lapsista kauhukohtauksia esiintyy sarjoittain useana yönä peräjälkeen, joillakin vain muutamia kertoja.
Mistä kauhukohtaus johtuu?
Yölliset kauhukohtaukset ovat havahtumishäiriöitä eli syvän non-REM-unen häiriöitä. Niiden aikana osa aivoista havahtuu syvästä unesta, kun taas osa jää nukkumistilaan. Unissakävelijät saavat muita enemmän kauhukohtauksia ja päinvastoin. Taipumus kohtauksiin on osin perinnöllinen.
Iltaan asti jatkuvat tapahtumarikkaat päivät voivat johtaa kohtaukseen, kun lapsen aivot alkavat työstää päivän tapahtumia nukahtamisen jälkeen. Myös univaje, stressi, kuume, kasvukivut ja lapselle uudet asiat voivat altistaa kohtaukselle.
Mitä vanhempi voi tehdä?
Yritykset rauhoitella lasta koskettamalla usein provosoivat kohtausta, sillä lapsi ei ole tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa taistella vastaan ja jopa satuttaa itseään tai rauhoittelemaan tullutta vanhempaa. Yleensä on siis parempi olla koskettamatta lasta kohtauksen aikana.
Lasta ei kannata herättää väkisin, sillä kesken kauhukohtauksen herätetty lapsi ei usein tiedä, missä on ja mitä tapahtuu. Tämä voi johtaa hätääntymiseen.
Kauhukohtaus menee itsestään ohi. Tärkeintä on varmistaa, ettei lapsi pääse satuttamaan itseään. Joitakin lapsia auttaa rauhoittava puhe: ”Olen tässä, ei mitään hätää. Sinulla on nyt kauhukohtaus, kohta se menee ohi”.
Voiko kohtausta ehkäistä?
Varmaa keinoa ei ole, mutta tärkeää olisi taata lapselle riittävästi unta ja rauhoittumisaikaa iltaisin. Myös säännöllinen, ennakoitava arki saattaa vähentää kohtauksia. Älylaitteet on syytä sammuttaa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jotta sininen valo ei häiritse unta.
Toistuvia kauhukohtauksia voi hillitä aikataulutettu herättäminen. Kohtaukset alkavat usein jopa kellon tarkasti, joten lapsen voi herättää varttia ennen oletettua hetkeä. Unisyklin keskeyttäminen saattaa ehkäistä kohtauksen.
Onko kauhukohtauksista haittaa?
Kauhukohtaukset eivät ole vaarallisia. Ne ovat sikäli armollisia, että etenkään pieni lapsi ei usein muista niistä mitään jälkikäteen. Isommat lapset ja aikuiset saattavat muistaa pelottavia mielikuvia. Vanhemmalle kokemus voi olla raskas, sillä hän ei useinkaan pysty rauhoittamaan lasta.
Kauhukohtaukset eivät viittaa psyykkisiin ongelmiin, eikä niiden ole todettu aiheuttavan lapsille ahdistusta tai muuta psyykkistä oireilua. Joskus kohtausten taustalla voi olla muita syitä, kuten uniapneaa tai migreeniä. Jos lapsella esiintyy paljon päänsärkyä kohtausten lomassa, voi olla hyvä tarkistuttaa tilanne lääkärillä. Yleensä kauhukohtaukset liittyvät kuitenkin lapsen normaaliin kehitykseen.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
