Vauvan syntymä lisää riitoja joka viidennellä parilla. Niin kävi myös Katriinalle ja Larille. Siksi he opettelivat sopimaan – ja istahtavat joka ilta kahdestaan iltapalalle.

On olemassa aika ennen ja jälkeen Alisan syntymän – nimittäin Katriinan, 30, ja Larin, 34, parisuhteessa.

 Ennen kahdenkeskistä aikaa ei tarvinnut erikseen järjestää. Riitti, että illalla istahdettiin sohvalle tuijottamaan telkkaria. Kylki kiinni toisen kyljessä.

Alisan syntymä kaksi vuotta ja puoli vuotta sitten oli vanhemmille toiveiden täyttymys, mutta samalla moni asia muuttui. Suurimpia mullistuksia oli huomata, ettei kahdenkeskistä aikaa järjestynyt enää yhtä helposti eikä yhtä usein kuin aiemmin.

– Hetken kaikki pyöri vain lapsen ja perhe-elämän ympärillä, Katriina kertoo.

– Koko ensimmäisen vuoden aikana taisimme viettää aikaa ihan vain kaksin tasan kaksi kertaa.

Piipahdus Queenin keikalla, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Illallinen ravintolassa hääpäivänä. Siinäpä Tammilehtojen kahdenkeskiset tuokiot vauvavuoden ajalta.

Eikä voimia muuhun riittänytkään. Katkonaiset yöt painoivat erityisesti Katriinaa. Kun lapsen sai illalla unille, äitikin paineli suoraan nukkumaan. Pulmat imetyksessä vetivät mielialaa matalalle.

Laria väsytti vähemmän. Hänellä olisi riittänyt energiaa myös tutulle läheisyydelle, niille yhteisille telkkarinkatseluhetkille sohvalla. Tuntui kurjalta, kun toive aikuisten ajasta jäi kerta toisensa jälkeen toteutumatta. Olet olemassa vain lapselle, Lari kommentoi Katriinalle mustasukkaisina hetkinä.

Totta se olikin, ainakin hetken, Katriina myöntää.

– Alkuun myös minusta tuntui, että vaimon rooli tavallaan hävisi jonnekin. Jostain syvältä kumpusi voimakas rakkaudentunne vauvaa kohtaan, eikä mieleen mahtunut hetkeen mitään tai ketään muuta. Äitiys vei mukanaan, Katriina kuvailee.

Olet olemassa vain lapselle, Lari kommentoi Katriinalle mustasukkaisina hetkinä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kukapa tuleva, parisuhteellinen vanhempi ei miettisi, miten suhde muuttuu vauvan myötä. Hakukone löytää aiheesta vauva ja parisuhde melkein puolessa sekunnissa yli viisi miljoonaa osumaa. Asiasta on kyselty keskustelupalstoilla ja kirjoitettu blogeihin.

Toisilla arki ylipäätään mullistuu vauvan myötä enemmän, toisilla vähemmän. Siksi lopullisia totuuksia on yhtä monta kuin pariakin. Jos kumpikin on viihtynyt ennen lasta omissa menoissaan paremmin kuin yhdessä sohvalla, voi olla, ettei kahdenkeskisen ajan väheneminen vauvan myötä tunnu juuri missään.

Uusi rooli vanhempana ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki vanhat kiinnostuksenkohteet, esimerkiksi omat harrastukset tai seksi, lakkaisivat kiinnostamasta. Silti useissa kahden vanhemman vauvaperheissä painitaan samojen haasteiden kanssa.

Monille pareille ovat tuttuja ainakin nämä neljä muutosta, jotka tulevat esiin tutkimuksissa, kirjoissa ja asiantuntijoiden puheenvuoroissa.

1. Kotitöiden jakaminen

Lapsiperheissä tehdään enemmän kotitöitä kuin lapsettomien parien talouksissa. Jonkun on hoidettava sekä uudet että vanhat hommat. Toisilla työnjako menee helpommin tasan kuin toisilla, mutta toisaalta tutkimuksista tiedetään, että pikkulapsiperheissä äidit tekevät valtaosan kotitöistä. Joillakin pareilla eniten riitaa tuleekin juuri epätasa-arvoisesta työnjaosta kotona.

2. Oman ajan löytäminen

Vauvaperheessä myös ajankäytöstä joudutaan neuvottelemaan uudelleen, sillä vauvan syntymän jälkeen molemmilla ei voi olla omaa vapaata aikaa yhtä aikaa – ei ainakaan ilman, että toinen jaksaa sopia paikalle lapsenvahdin.

Seksille tai läheisyydelle taas ei välttämättä riitä voimia, vaikka yhteistä aikaa sattuisikin löytymään. Tunnelma voi kiristyä, jos toinen haluaisi seksiä useammin kuin toinen.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan vauvan syntymä lisää riitoja joka viidennellä parilla.

3. Paineiden kasautuminen

Vauvanhoidon opettelu ja uudenlainen arki voivat stressata toista tai molempia. Paineiden kasautuminen taas johtaa helposti kinasteluun.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan vauvan syntymä lisää riitoja joka viidennellä parilla. Koska ihmisillä on yleisesti tapana antaa kyselylomakkeissa todellisuutta ruusuisempi kuva, voi olettaa, että riitojen lisääntymisestäkin on lopulta kokemusta useammalla kuin joka viidennellä parilla. Ehkä viidesosa pareista vain oli tarpeeksi rohkeita vastaamaan rehellisesti!

4. Isojen päätösten tekeminen

Vauvan syntymän jälkeen on kyettävä päättämään yhdessä monista uusista ja isoista jutuista: Miten meidän lastamme kasvatetaan? Kumpi vanhemmista jää kotiin ja missä vaiheessa? Miten rahat vastedes jaetaan?

Ja kyllä, jotta homman saa oikeasti toimimaan, näitä ja useita muita päätöksiä on kyettävä tekemään nimenomaan yhdessä.

– Vauva-arjessa omia suunnitelmiaan ja periaatteitaan joutuu väistämättä sovittamaan yhteen toisen ajatusten kanssa, sanoo Marianna Savio, lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä vaativan erityistason perheterapeutti.

Valmistautuminen voi auttaa, ainakin jonkin verran. Lapsiperheissä riitoja aiheuttavat tutkitusti esimerkiksi raha-asiat ja lastenkasvatus.

– Kukaan ei voi tarkalleen tietää, miten oma arki muuttuu lapsen syntymän myötä, mutta mahdollisia muutoksia kannattaa miettiä yhdessä jo etukäteen, Savio sanoo.

Puhuminen ei poista kaikkia ristiriitoja, mutta ainakin keskustelemalla saa selville, millaisia ajatuksia ja toiveita toisella on yhteisestä perhe-elämästä.

– Esimerkiksi raha-asioista taas on mahdollista neuvotellakin jo ennen lapsen syntymää.

Kun parisuhde hukkuu arkeen

Kiire, kiire. Pikkulapsiaikaa ei turhaan kutsuta ruuhkavuosiksi, sillä monella osuu samaan vaiheeseen lukuisia isoja juttuja.

Yksi valmistuu, toinen aloittaa uudessa työpaikassa, kolmas ylennetään. Pikkulasten isät tekevät tutkitusti eniten ylitöitä, mutta täpötäysi arki uuvuttaa usein molempia: jos toinen on paljon poissa, toiselle kasautuu herkästi vastuu kotihommista.

Niillä isillä, jotka osallistuvat vauvanhoitoon, on muita myönteisempi mielikuva paitsi vauvasta, myös parisuhteesta.

Kun Hanna Ranssi-Matikainen tutki erokriisiin ajautuneita pareja vuonna 2012 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan, hän huomasi, että usein kriisin taustalla vaikutti työntäyteinen arki.

Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla pareilla oli lapsia. Yhteistä aikaa puolison kanssa oli vaikea löytää, ja kun aikaa ei ollut, henkinen yhteys katkeili.

Kiireen lisäksi äidit kertoivat siitä, kuinka rooli arjen projektipäällikkönä oli ruvennut uuvuttamaan vuosien myötä. Lopulta tilanteeseen oli keksitty ratkaisu: ero. Kriisinsä keskellä parit olivat päätyneet eroamaan – ennen kuin palasivat myöhemmin yhteen.

Yhteen paluun jälkeen parit ryhtyivät vähentämään kiirettä ja yrittivät myös tasata työnjakoa kotona.

Uudella kierroksella nimenomaan parisuhteelle jäi enemmän aikaa ja voimia kuin ensimmäisellä yrityksellä ennen eroa. Yhteisen ajan myötä toiseen tavallaan tutustui uudelleen. Suhde vahvistui, ja eropäätös kumottiin.

Vauvaperheitä tutkinut Marianna Savio huomasi omassa tutkimuksessaan, että tasattu työnjako kotona lisäsi erityisesti isien tyytyväisyyttä. Esimerkiksi niillä isillä, jotka osallistuivat vauvanhoitoon, oli muita myönteisempi mielikuva paitsi vauvasta, myös parisuhteesta.

Vauvanhoitovastuuta kannattaakin ehdottomasti jakaa, vaikka uusien tapojen opetteluun menisikin aikaa ja energiaa.

– Juuri pikkulapsivaiheessa on kieltämättä monia haasteita, Savio myöntää.

– Pitäisi tutustua vauvaan, miettiä työtä ja toimeentuloa, onnistua jakamaan vauvanhoitovastuun lisäksi kotityöt – ja samalla pitää erityistä huolta parisuhteesta.

Se ei välttämättä ole helppo homma, mutta jyväskyläläiset Tammilehdot ovat huomanneet, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

 

Mahdollisuus hengähtää

Laitettaisiinko iltapalaksi kananugetteja?

Tällaisen viestin Lari saattaa lähettää Katriinalle kesken työpäivän. Kuusi vuotta yhdessä ollut pari jakaa kodin lisäksi alan: molemmat hoitavat teleoperaattorin asiakaspalveluhommia, mutta eri työpaikoissa.

Iltapala on tärkeä yhteinen rituaali. Melkeinpä joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen Lari valmistaa aterian, kattaa pöydän ja kutsuu Katriinan syömään.

Leipää ja kasviksia, munakasta, smoothieta. Erikoispäivänä itse tehtyjä nugetteja. Syömisen ohessa vaihdetaan päivän kuulumiset. Rauhassa aikuisten kesken. Tai ollaan yhdessä hiljaa, jos kumpikaan ei ole juttutuulella.

Ruuanlaitto on Larin vastuulla muutenkin kuin iltapala-aikaan, oli jo ennen lapsen syntymää. Perheenlisäyksen jälkeen hän on ottanut enemmän vastuuta muistakin kotitöistä, kuten tiskauksesta, pyykkäyksestä ja imuroinnista.

– Tykkään olla Alisan kanssa, mutta tiedän, että Kati ikävöi lasta töissäkin. Haluan tietoisesti antaa heille yhteistä aikaa, Lari perustelee.

Arjen keskellä toista voi huomioida myös niin, että tarjoaa tälle mahdollisuuden hengähtää, Lari tietää.

Vuoden aikana ehtii käydä 12 kertaa treffeillä, jos kerran kuussa on yhdet.

Katriina kirjoittaa vapaa-ajallaan perheblogia. Iltoina, joina hän tarvitsee kirjoitusaikaa, Lari hoitaa sekä kotityöt että lapsenhoidon.

Alisan syntymän jälkeen Katriina taas on ottanut entistä isomman vastuun raha-asioista. Pedanttina luonteena hän huolehtii molempien puolesta siitä, että yhteiselle tilille jää kuukausittain ylimääräistä vaikkapa tulevia reissuja varten.

Viime joulun tienoilla Katriina sai varsinaisen oivalluksen: vuoden aikana ehtii käydä 12 kertaa treffeillä, jos kerran kuussa on yhdet. Niinpä Tammilehdot tekivät sopimuksen: vastedes kahdenkeskistä aikaa vietetään kuukausittain.

Kerran käytiin elokuvissa, kerran järjestettiin kotona brunssi. Pian on tarkoitus suunnata läheiselle luontopolulle, jonka saa kiertää läpi kaikessa rauhassa. Lammen äärellä on grillipaikka ja repussa eväät.

Kun vanhemmat ovat treffeillä, lasta hoitavat isovanhemmat tai eno. Tammilehdot ovat turvaverkojen suhteen hyvässä asemassa, sillä Katriinan lähisuku, vanhemmat ja veli, asuu omassa kotikaupungissa Jyväskylässä.

Säännölliset treffit ovat antaneet kaivattua aikaa kaksin. Toinenkin hyvä vaikutus niillä on ollut. Nykyisin, vähitellen kertyneen kokemuksen myötä, erityisesti Katriinasta tuntuu aiempaa helpommalta jättää Alisa hoitoon.

– Ennen en pystynyt rentoutumaan, kun mietin vain, miten lapsi pärjää. Kannoin turhan paljon huolta. Nyt, kun treffejä on ollut enemmän, alan murehtimisen sijaan lähes automaattisesti selvitellä, kuka voisi tällä kertaa ottaa lapsen.

Äskettäin Alisa kävi ensimmäisen kerran yökylässä. Vanhemmat pääsivät viettämään vapaina lintuina kokonaisen illan ja päälle aamun.

– Ja kuinka hyvää se teki, Lari sanoo.

– Lapsivapaiden myötä on ollut kiva huomata, että on meillä muitakin yhteisiä puheenaiheita kuin vaipanvaihto, Katriina toteaa.

Mykkäkoulu vaihtui sopimiseen

Tammilehdot kertovat olevansa temperamenttisia luonteita. Kina tulee helposti.

– Lapsen myötä olemme kyllä huomanneet, että väsymys saa kinan helposti aikaan myös ihan tyhmistä ja pienistä asioista, Katriina kertoo.

Kun Katriina on nukkunut hyvin, Larin energisyys ja touhukkuus tuntuvat pelkästään hurmaavilta piirteiltä. Väsyneenä samat jutut ottavat päähän oikein kunnolla. Larista taas Katriinan järjestelmällisyys ja pikkutarkkuus on tavallisesti hyvä asia. Ärsytyksen hetkellä se tuntuu nipotukselta.

– Toisaalta lapsen myötä olemme oppineet sopimaan kinojamme aiempaa paremmin, Lari kertoo.

Ennen pidettiin mykkäkoulua, enää ei.

– Haluamme näyttää lapselle, että asiat voi sopia nopeasti, vaikka niistä oltaisiin eri mieltä.

Riidatonta parisuhdetta tuskin on. Varmasti jokaiselle olisi siis hyödyksi miettiä, miten riidellä ja toisaalta sopia mahdollisimman rakentavalla tavalla, lastenpsykiatri ja perheterapeutti Marianna Savio neuvoo.

Tavallista on, että parille muotoutuu ajan myötä tietty kaava, jolla erimielisyyksiä ratkotaan.

– Jos malli ei ole kovin kehittynyt, vaan erimielisyydet johtavat jatkuvasti esimerkiksi mökötykseen, kannattaa haitallisesta tavasta pyrkiä tietoisesti pois. Paras tapa ratkoa riidat on puhuminen. Sen opettelusta on varmasti hyötyä, sillä erimielisyyksiä tulee usein joka tapauksessa.

Haluamme näyttää lapselle, että asiat voi sopia nopeasti, vaikka niistä oltaisiin eri mieltä.

Toisen ivaamista, pilkkaamista ja mitätöintiä kannattaa välttää, Savio neuvoo. Samoin omaa vetäytymistä ja uhriutumista.

Savion mukaan hyvää tunnelmaa kotona voi edistää sekin, että yrittää pitää henkisen saldon plussalla: suhde kestää kielteiset jutut, jos niitä vastaa suurempi määrä myönteisiä asioita.

Hellyyttä ja huumoria

Jos suhde tuntuu kaipaavan muutosta, sellaiseen pitää olla valmis ryhtymään itse, Savio muistuttaa.

– On varmasti itsestään selvää, ettei vauva pysty paikkamaan parisuhteen vaikeuksia. Jos ilmapiiri suhteessa ei ole arvostava ja hyväksyvä, ei vauvakaan tuo sellaista mukanaan.

Joskus riitaisa parisuhde vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia vanhemmalla on lapsesta. Huonossa ilmapiirissä vanhemmalle voi tulla ajatuksia, että tuokin se vain tuolla huutaa. Ja jos suhtautuu lapseen näin, ei lapsi kovin helpolla rauhoitu.

– Jokaisen perheenjäsenen kannalta on erittäin hyvä juttu, jos vanhemmat mitenkään onnistuvat säilyttämään toisiaan arvostavan fiiliksen arjen pyörityksen keskellä.

Savion mukaan auttaa, jos pystyy pitämään kiinni pienistä positiivisista rutiineista, huomaamaan toisen osuuden huushollin pyörittämisessä ja muistamaan, mihin toisessa aikanaan ihastui.

– Järjestäkää aikaa toisen hyvänä pitämiselle ja pitäkää yllä positiivista yhteistä huumoria, Savio neuvoo.

Lari ja Katriina istahtavat tänäkin iltana kahdestaan pöydän ääreen. Iltapalalla on suunniteltu monet perheen tekemistä reissuista. Iltahetki on siis varattu paitsi kuulumisille, myös yhteiselle unelmoinnille.

Tutkimuksestakin tiedetään, että mikä tahansa kokemus tuntuu voimakkaammalta, kun sen saa jakaa toisen kanssa. Yhdessä iltapalaleipä maistuu paremmalta ja reissusuunnitelmat kuulostavat kutkuttavammilta.

Katriinan blogi: vestabox.net

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Teksti
Kuvat
Kristiina Kontoniemi