Miten pääsen yli petetyksi tulemisesta? Psykologi vastaa

"Pitkä avioliittoni päättyi, kun paljastui, että puolisollani oli pidemmän aikaa ollut toinen. Tuntui kuin matto olisi vetäisty jalkojeni alta. Kävin kaupungin tarjoamassa kriisiterapiassa ja työterveys­psykologilla, mutta käynnit keskittyivät puolisoni käytökseen ja omaan jaksamiseeni. Jälkeenpäin havahduin siihen, ettei petetyksi tulemisen kokemusta käsitelty. Huomaan, etten enää luota keneenkään tapailukumppaniin. Harmittaa, että uskoni ihmisiin on mennyt. Pääseekö petetyksi tulemisesta koskaan yli?"

Psykologi Sanna Aulankoski vastaa:

Koet tarvetta työstää petetyksi tulemisen kokemusta. Se onkin paikallaan. Petetyksi tuleminen voi herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Tunteet voivat liittyä niin toiseen, itseen kuin rikkoutuneeseen suhteeseen.

Toiseen kohdistuvan vihan ja pettymyksen ohella tapahtunut voi olla kolaus itsetunnolle ja haavoittaa käsitystä itsestä. Suhteen päättyessä on annettava tilaa luopumiselle ja surulle. Tunteiden sanoiksi pukeminen on tärkeää siksi, että se vähentää kielteisten tunteiden voimaa ja auttaa saamaan tapahtuneen hallintaan.

Tunteita voi käsitellä kysymällä: Millaisia tunteita koen, kun ajattelen petetyksi tulemista? Millaisia ajatuksia näihin tunteisiin liittyy? Miltä kehossani tuntuu kokiessani näitä tunteita? Mikä tapahtuneessa tuntuu kaikkein pahimmalta?

Vastauksia voi pohtia ystävän tai terapeutin kanssa tai itsekseen kirjoittamalla. Erityistä kaavaa ei ole. Tärkeintä on tarkastella tuntemuksiaan rehellisesti ja niin kauan kuin siihen kokee tarvetta. Koettelemus on työstetty onnistuneesti silloin, kun se ei estä jatkamasta elämää eikä ole johtanut katkeroitumiseen.

Katkeroitumisesta viestii tarve palata tapahtuneeseen yhä uudelleen, mutta tavalla, joka ei lievitä henkistä kipua vaan vahvistaa sitä. Katkeruuden välttämiseksi on tarpeen tunnistaa, milloin käsittely muuttuu vatvomiseksi.

Jos niin uhkaa käydä, ratkaisua ei kannata etsiä työstön lisäämisestä. On opeteltava irtautumaan aiheen ajattelusta ja keskittämään huomio siihen, mikä elämässä on kaikesta huolimatta hyvin.

Kerrot, että olet menettänyt vilpittömän uskon ihmisiin. Uskon palautuminen on tarpeen siksi, että luottamus on yhteiselon perusasetus, jota ilman on vaikea elää.

Palautumisessa auttavat aika ja luottamusta rakentavat ihmissuhteet. Lisäksi voi olla hyödyksi muistuttaa itseään suhteista, joissa luottamus tälläkin hetkellä vallitsee.

Jos luottamuksen puute haittaa tutustumista ihmisiin, voi kysyä itseltään: Mikä olisi pahinta, mitä minulle voisi käydä, jos toinen pettäisi? Jos niin kävisi, miten minun kannattaisi tuolloin ajatella ja toimia? Mikä saa minut luottamaan siihen, että selviäisin siitäkin?

Tavoitteeksi tuskin kannattaa ottaa täydellistä luottamusta, vaan pikemminkin tasapaino uskon ja epäluottamuksen välillä. Tasapainon voi katsoa kadonneen, jos luottaa sinisilmäisesti ihmisiin tai luottaa vain niin vähän, ettei uskalla solmia uusia ihmissuhteita.

Näin eteenpäin

1. Erittele rehellisesti tunteita, joita tapahtunut on sinussa herättänyt.
2. Anna aikaa toipumiselle.

3. Hyväksy suhteisiin kuuluva epävarmuus. Ihmissuhteissa voi elää siitäkin huolimatta, ettei voi saada takeita siitä, että toinen toimii, kuten itse toivoisi tai olettaisi.
    

   Artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 5/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.