Yskänlääkkeet ovat tutkitusti tehottomia, ja niillä on lisäksi haittavaikutuksia. Erikoislääkäri kertoo, miten lapsen yskää kannattaa hoitaa.
Flunssainen lapsi yskii jo toista viikkoa. Olisiko nyt aika kokeilla lääkitystä?
Ei, sillä yskänlääkkeistä ei ole osoitettu olevan hyötyä, sanoo lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Péter Csonka. Tutkimustulokset on huomioitu myös käypä hoito -suosituksessa, joka ei ole suositellut yskänlääkkeitä lapsille neljään vuoteen.
– Yskänlääkkeitä ei ole tutkittu riittävän laajoissa lumekontrolloiduissa kaksoissokkotutkimuksissa. Niissä tutkimuksissa, joissa niiden tehoa on verrattu lumelääkkeeseen, eroa ei ole havaittu, Csonka sanoo.
– Lisäksi monet yskänlääkkeet sisältävät keskushermostoon vaikuttavia aineita kuten efedriiniä tai kodeiinia ja muita opiaattijohdannaisia. Ne paitsi eivät tehoa yskään, myös vaikuttavat aivojen toimintaan ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia.
Haittavaikutukset eivät ole vähäisiä. Yskänlääkkeiden tehoaineet voivat aiheuttaa aistiharhoja, väsymystä, rytmihäiriöitä ja isoina annoksina jopa aivovaurioita.
Tällä hetkellä apteekeissa myydään yhteensä 34 yskänlääkevalmistetta, joista 23 on ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä. Lisäksi apteekit valmistavat omia nestemäisiä yskänlääkkeitä. Useimmat nykyisin käytössä olevat yskänlääkkeet on otettu käyttöön vuosikymmeniä sitten, jolloin myyntiluvan saaminen ei edellyttänyt kunnollisia lääketutkimuksia.
– Eri valmisteiden koostumukset vaihtelevat. Kaikissa ei ole keskushermostoon vaikuttavia aineita, mutta yhdenkään tehoa lapsilla ei ole tähän mennessä voitu osoittaa laadukkaassa kliinisessä tutkimuksessa, Csonka kertoo.
Ei liian aikaisin päiväkotiin
Miksi jotkut kuitenkin kokevat, että yskänlääkkeistä on hyötyä? Usein oireita helpottaa aika, ei lääkitys, Csonka sanoo.
– Jos lääkkeen aloittaa tänään ja viiden päivän kuluttua oireet ovat helpottaneet, johtuu se ajasta, ei lääkkeestä. Lumelääketutkimuksissa jopa kolmasosa ryhmästä voi kokea, että lumelääkkeellä on vaikutusta.
Nopeiden konstien sijaan lapsen yskän hoidossa tärkeää on vanhemman kärsivällisyys. Pieni potilas tarvitsee lepoa ja paljon juotavaa.
– Infektion paranemisen kannalta on tärkeää, että lapsi ei aloita päiväkotia liian aikaisin, Csonka sanoo.
Lääkäriin on syytä lähteä, jos kuume nousee korkeaksi, lapsen yleisvointi on huono tai yskään liittyy raskasta, pinnallista tai ähkivää hengitystä tai hengitysvaikeutta. Tutkimuksissa voidaan selvittää, onko kyse perusflunssasta vai kenties lääkehoitoa vaativasta sairaudesta, kuten astmasta tai keuhkokuumeesta.
Normaali yskä voi kestää useita viikkoja. Jos yskä tuntuu vain jatkuvan, kannattaa oireista pitää päiväkirjaa. Vanhemman kannattaa huomioida erityisesti sitä, vaikuttaako yskä lapsen yöuniin, liittyykö se rasitukseen ja onko se pahentunut jatkuvasti.
– On aina hyvä, jos vanhemmat osaavat kertoa muutakin kuin että lapsen yskä on pitkittynyt. Silloin lääkärin on helpompaa tutkia, onko kyse infektiosta vai kenties astmasta, Csonka sanoo.
Yksi lääke tepsii
Yskään on olemassa yksi tepsivä lääke, ja se on hunaja. Hunajan teho on todistettu useissa tutkimuksissa.
Csonkan mukaan hunajan parantava mekanismi on mysteeri, mutta yhtä kaikki se sopii helpottamaan kaikkien yli yksivuotiaiden oireita.
– Haittaa hunajasta ei voi olla, ellei sitä käytä aivan tolkuttomasti ja saa sen vuoksi reikiä hampaisiin, Csonka sanoo.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
5 faktaa lapsen yskästä
- Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.
- Yskä on usein pahempaa yöaikaan, koska nenänielusta valuva lima lisää yskimistä.
- Hunaja saattaa helpottaa yli yksivuotiaiden lasten yskän oireita. Hunajaa annetaan kaksi teelusikallista noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Hampaat pestään hunajan ottamisen jälkeen. Alle yksivuotiaille hunajaa ei saa antaa botulismiriskin takia.
- Pitkittyneen yskän tavallisin syy ovat toistuvat virusinfektiot. Pienillä lapsilla toistuvat korvatulehdukset ja isommilla sivuontelontulehdus voivat pitkittää oireita. Jos yskä on kestänyt yli neljä viikkoa tai hengitys on poikkeavaa, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin.
- Voimakkaan yskän taustalla voi olla alempien hengitysteiden tulehdus. Lääkäriin pitää lähteä, jos yskä muuttuu voimakkaaksi tai hengitys on pinnallista, tiheää, ponnistavaa tai ähkivää.
