Syntymän jälkeen vauvalla voi mennä tuntikin, että hän kiinnostuu rinnasta ja haluaa syödä. Kuva: iStockphoto
Syntymän jälkeen vauvalla voi mennä tuntikin, että hän kiinnostuu rinnasta ja haluaa syödä. Kuva: iStockphoto

Imetysohjaajan mukaan pulmat ensi-imetyksessä eivät onneksi kerro siitä, miten imetys jatkossa onnistuu.

Sain vauvan rinnalle heräämöstä tultuani. Se tuntui oudolta. Ensimmäistä kertaa tuli olo, että olen eläin. Että tässä sitä nyt ruokitaan lasta. Se oli samalla kertaa ihanaa ja kamalaa, se tunne, ettei ole omien tekemistensä herra, vaan tavallaan luonnon jatkumo.

Ihanaa ja ihmeellistä, outoa ja erikoista. Näin kuvailivat Vauva.fin imetyskyselyyn vastanneet äidit ensi-imetystä.

Jos vauva syntyy alakautta ja kaikki on vauvalla ja äidillä kunnossa, vauva nostetaan rinnalle heti syntymän jälkeen. Parhaimmillaan imetys voi tuntua maailman luonnollisimmalta asialta ja onnistuu heti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ensi-imetys oli jotain sanoinkuvaamatonta, vaistot ohjasivat sekä minua että vauvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisen lapsen kohdalla sain hänet heti rinnalle, kun hän itse siihen ryömi. Se tuntui ihanalta ja ihmeelliseltä.

Joskus ensi-imetys ei kuitenkaan tapahdu heti vauvan synnyttyä. Äiti voi olla vaikkapa heräämössä sektion jälkeen, tai vauva saattaa olla toisella osastolla tarkkailussa.

Ja kun päästään itse imetykseen, voi tulla yllätyksenä, että vauva ei jaksakaan imeä rintaa napakalla otteella, tai rinnasta tulee maitoa vain pari tippaa, jos sitäkään. 

Kätilötalon imetysohjaaja ja kätilö Anu Lampinen lohduttaa, että nämä tilanteet ovat ensi-imetyksen kohdalla tavallisia, eivätkä ne ennakoi imetyksen onnistumista. 

Mitä minun pitää tehdä ensi-imetyksen aikana?

Heti synnytyssalissa vauva oli rinnalla, enkä yhtään ymmärtänyt mitä tehdä – vauva onneksi tiesi. Oikeastaan koko ensi-imetys meni ohi, kun olin niin hämmentynyt nopeasta synnytyksestä.

Rinnalle ei ole kiire heti. Vastasyntynyt voi ihmetellä maailmaa tunninkin, ennen kuin tulee nälkä.

”Imetystä ei tarvitse kokeilla heti syntymän jälkeen, vaan vauva ja äiti voivat ensin rauhassa hengähtää. Yleensä synnytyksen jälkeen äiti siirtyy puoli-istuvaan asentoon, joka on ensi-imetyksen kannalta optimaalinen asento. Vauva kannattaa asettaa äidin rintojen väliin, ja antaa hänen hetken ihmetellä maailmaa. Yleisimmin vastasyntyneillä menee noin puoli tuntia tai tunti, ennen kuin heille tulee nälkä.

Vastasyntyneellä on erilaisia tapoja viestiä nälkää. Pää alkaa hamuilla rintaa, suu avautuu ja vauva voi myös syödä omaa nyrkkiään. Riippuu vauvan temperamentista, haluaako hän saada ruokaa heti, vai jaksaako hän hetken etsiä rintaa ja opetella. Vastasyntynyttä ei tarvitse välttämättä auttaa imetyksen hetkellä ollenkaan, vaan vauvan voi antaa itse hakeutua ja ryömiä kohti rintaa.”

Saako vauva tarpeeksi maitoa?

Sain vauvan rinnalle heti synnytyksen jälkeen, ja ensi-imetys kirjattiin tapahtuneeksi vauvan ollessa 20 minuutin ikäinen. En muista muuta kun että se oli jotenkin omituista eikä tuntunut oikein miltään. Luulin, että imu olisi voimakkaampi.

”Vastasyntyneen mahalaukku on sormenpään kokoinen. Kahden ensimmäisen vuorokauden aikana rinnan imemisellä ei ole tarkoitus saada mahaa täyteen maidosta, vaan ’tilata’ maitoa jatkoa ajatellen.

Jo ensimmäisillä imetyksillä äidin rinta kuitenkin tuottaa muutaman pisaran maitoa. Se on koostumukseltaan muuta äidinmaitoa tuhdimpaa ja ravintorikkaampaa. Näillä pisaroilla vauva pärjää siihen asti, kunnes rintojen maidontuotanto kunnolla alkaa. Yleensä maito nousee kolmen–neljän päivän päästä synnytyksestä.” 

Mitä jos ensi-imetys viivästyy?

Verenvuoto oli valtavaa synnytyksen jälkeen, enkä päässyt imettämään heti, vaan vasta osastolla.

Leikkauksen ja siitä toipumisen takia vauva pääsi rinnalle imemään vasta viikon vanhana. Hänelle oli annettu osastolla tutti, jotta imurefleksi säilyy, ja onneksi se säilyi vahvana.

”Jos jostain syystä vauva pääsee rinnalle vasta useiden tuntien tai päivien päästä syntymästään, imetys voi silti alkaa ja jatkua ihan normaalisti. Ensimmäisellä imetyskerralla on hyvä pitää vauvaa aluksi ihokontaktissa, ja antaa hänen itse yrittää ryömiä rinnalle. Aivan kuten pian syntymän jälkeen tapahtuvassa imetyshetkessäkin.

Maidontuotannossa tarvittavaa oksitosiinia erittyy, kun äiti ajattelee tai näkee vauvansa.

Mikäli on tiedossa, että äiti ja vauva ovat ensimmäisten päivien ajan erossa, äiti voi rintapumpun avulla käynnistellä maidontuotantoa.

Maidontuotantoon tarvitaan oksitosiinia. Sitä erittyy silloin, kun äiti ajattelee tai näkee vauvansa. Jos siis tuntuu, että ahkerasta pumppaamisesta huolimatta maitoa ei tule, ja synnytyksestä on useita päiviä, kannattaa pumppaushetkellä katsella vaikka vauvan kuvaa, tai jos mahdollista olla samassa huoneessa vauvan kanssa.”

Rintakumi avuksi?

Sain vauvan heti rinnalle, mutta en onnistunutkaan ruokkimaan vauvaani ja minulle lykättiin heti rintakumi. Oli tuskien takana päästä rintakumista eroon vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen, sillä hän ei ollut oppinut imemään rintaa ilman kumia.

Sain vauvan salissa rinnalle, mutta vauvalla ei ikinä halunnut alkaa imeä. Salissa kätilöt antoivat rintakumin.

”Ensisijaisesti imetystä kannattaa kokeilla ilman rintakumia. Rintakumi on hyvä apuväline silloin, jos äidin nänni on esimerkiksi sen verran matala, että vauva ei saa siitä otetta.

Rintakumia voi myös käyttää, jos nännit ovat erityisen kipeät imetyksestä. Tällöinkin rintakumia kannattaa käyttää vain muutaman päivän ajan, jotta pahin kipu nänneissä menee ohi.”

Asiantuntijana Kätilötalon imetysohjaaja ja kätilö Anu Lampinen.

Kursivoidut lainaukset ovat Vauva.fin imetyskyselystä.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla