Vaivaako vatsa? Lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti kertovat, millaisia keinoja kannattaa kokeilla

Vatsaa kipristää ja turvottaa. Pierettää, väliin pitää pinnistellä ja väliin rampata vessassa. Närästää!

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kun vatsavaivojen syyksi ovat paljastuneet toiminnalliset vatsavaivat? Ne eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta haittaavat elämää.

Toiminnalliset vatsavaivat liittyvät yleensä syömiseen, ja moni alkaakin karsia ruokia. Ensin kannattaisi kuitenkin kuulostella, millaisissa tilanteissa vaivoja esiintyy.

Jos vatsan kanssa on helpompaa lomalla, taustalla on melko todennäköisesti stressi. Tällöin ruokavalion karsiminen voi lisätä stressiä entisestään ja pahentaa oireita.

– Stressitilanteessa sympaattinen hermosto virittelee taistele, pakene tai jäädy -reaktion elimistössä. Silloin suoli lähtee osalla liian reippaasti mukaan reaktioon, osalla se taas hyytyy ja menee ummelle, psykologi Mari Huhtiniemi MIELI ry:stä kertoo.

Stressi siis lisää vatsavaivoja ja herkistää myös huomaamaan kehon tuntemukset. Tällöin suolen pienemmätkin liikkeet voidaan aistia kipuna, Huhtiniemi kertoo.

Hälvennä vatsan huolta

Vatsan kanssa pärjää paremmin, kun ymmärtää, kuinka viisaan elimen kanssa elelee, gastroenterologi Perttu Lahtinen kertoo.

Temppuilu tai pikemminkin vaihtelu kuuluu normaaliin suolen toimintaan.

– Kun vatsassa kuplii ja turvottaa tai suolistomikrobiston tasapaino on järkkynyt, suoliaivo­akseli välittää tiedon aivoille ja aivot tekevät tiedosta oman tulkintansa.

Kun aivot tulkitsevat viestit eli oireet vaarallisiksi, huoli valtaa mielen. Viesti kulkee aivoista myös toiseen suuntaan, jolloin huoli itsessään virittää elimistön ja ylläpitää oireita.

– Mielen mahti on vahva, joten ensimmäiseksi kannattaa hälventää huolta ja kertoa itselle, että tästä selviää. Apua kyllä löytyy. Mieltä ja vatsaa voi opetella rauhoittamaan, Lahtinen kannustaa.

Hitaasti ruokapöydässä

Tapa syödä on vatsan hyvinvoinnin kannalta yhtä tärkeä kuin lautasen sisältö. Ateria lepuuttaa ja palauttaa, kun sen ääreen malttaa rauhoittua.

– Aterialle rauhoittuminen on helpompaa, kun pyrkii syömään ateriat suunnilleen samoihin aikoihin. Samalla tulee huolehdittua ateriarytmistä, jolloin annoskoko ei kasva liian suureksi ja tee olosta tukalaa, laillistettu ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta kertoo.

Jos hotkii, tulee haukottua ruoan mukana ilmaa ja pian vatsaa turvottaa ja kipristelee.

– Jo se rauhoittaa vauhtia, kun syö seurassa.

Myös kuidut hidastavat syömistä, sillä ne vaativat pureskelua. Mahan on helpompi käsitellä hyvin pureskeltua ruokaa, mikä vähentää ruoansulatusvaivoja.

– Kuitua saa täysjyväviljasta, kasviksista, palkokasveista, hedelmistä, marjoista, siemenistä ja pähkinöistä, ja tarvittaessa ruoan lisäksi nautitusta kuitulisästä, kuten psylliumista.

Lääkkeistä lisäapu

Mielen rauhoittaminen vie aikaa, eikä aina voi olla syömisten kanssa niin tarkka. Silloin voi suunnata apteekkiin.

– Loperamidista on apua, jos vessaan tulee ripulin takia mahdoton kiire. Jos se hidastaa suolen toimintaa liikaa, rasekadotriili on parempi vaihtoehto, Perttu Lahtinen kertoo.

Turvotukseen ja siihen liittyvään kipuun voi kokeilla ruoansulatuskanavan lihasten kouristelua vähentäviä piparminttuöljykapseleita tai probiootteja, kuten maitohappobakteereita.

– Probiootteja pitää käyttää pari viikkoa, ennen kuin huomaa, onko niistä apua.

Ummetuslääkettä lääkäri neuvoo ottamaan melko matalalla kynnyksellä. Mitä pidempään uloste jumittaa, sitä kuivemmaksi se tulee. Pakertaminen altistaa peräpukamille ja peräaukon haavaumille.

– Makrogolia tai laktuloosia sisältävät ummetuslääkkeet pehmentävät ulostetta ja helpottavat toimitusta parissa päivässä. Niitä ja kuitulisää voi käyttää säännöllisesti ummetuksen hoitoon. Kuitulisä on verraton apu silloinkin, jos välillä on ripulia ja välillä ummetusta.

Rauhoita närästys

Happamiin röyhtäyksiin ja pinkeään, polttelevaan oloon rintalastan alla voi ottaa närästyslääkettä eli happosalpaajia. Niitä ei parane käyttää pitkään ilman lääkärin ohjetta ja silloinkin niiden käyttö lopetetaan hissukseen. Oireet voivat pahentua, jos lopettaa happosalpaajan käytön kertarysäyksellä.

Kun tilanne helpottaa, kannattaa paneutua mielenmuutoksiin ja elintapoihin, mutta muistaa maltti, Lahtinen lisää.

– Suolen toiminta vaihtelee päivittäin. Yhtä asiaa tulee kokeilla muutama viikko, ennen kuin huomaa, toimiiko se itsellä.

Malttia karsimiseen

Kuitupitoiset syötävät ovat usein niitä, joita vatsavaivainen karsii. Niistä moni sisältää huonosti imeytyviä, paksusuolessa oireita aiheuttavia FODMAP-hiilihydraatteja.

– Palkokasvit, sipuli, vehnä, ruis, kaalit ja omena ovat tyypillisiä oireiden aiheuttajia, Aino-Maija Eloranta sanoo.

Pahiksilla on myös hyvät puolensa, ja siksi on parempi syödä niitä pienikin määrä kuin jättää kokonaan syömättä.

– Imeytymättömät hiilihydraatit ovat suolistomikrobien ensisijaisia ravinnon lähteitä. Kun syömme runsaasti ja monipuolisesti kuituja, suolistobakteeristosta muodostuu monimuotoinen. Se tukee ruoansulatusta ja helpottaa oireita.

Liike taltuttaa kuplia

Kehon liike heijastuu suolen supisteluun. Liikkumattomuus vähentää ja rankka liike lisää suolen supistelua.

– Liike tasaa myös suolistokaasuja, ja varsinkin istumatyössä kannattaa huolehtia tauoista, tai muuten nousee kupla vatsaan.

Jos päivällä ei ehdi taukoilla, kannattaa kävellä ainakin osa kotimatkasta ja päästellä reippaasti menemään.

– Paukku ilmassa on pienempi paha kuin vatsassa kipristelevä kaasu.

Mieleinen liikkuminen purkaa stressiä, ja yhdellä siihen auttaa vähän rankempi ja toisella kevyempi meno. Jo paikalla olon vähentäminen ja pieni puuhastelu helpottaa vatsavaivoja.

Vagushermo apuriksi

Sympaattinen hermosto ja sen vastavoima parasympaattinen hermosto muodostavat tahdosta riippumattoman hermoston, joka kiihdyttää tai rauhoittaa elimistön toimintoja tilanteen mukaan. Tämä autonominen hermosto ei tottele puhetta, mutta siihen voi vaikuttaa vagushermon kautta. Se on hermo, joka kulkee kehomme läpi aivorungosta suolistoon asti.

Vagushermo kuuntelee hengitystä, Mari Huhtiniemi kertoo.

– Laita kädet vatsalle, hengitä syvään, pidennä uloshengitystä ja pidä sen jälkeen pieni tauko. Näin kerrot aivoille, että turvassa ollaan ja tilanne menee ohi.

Jos hetki on huono hengittelylle, vagushermoa voi herätellä kylmällä.

– Joillekin riittää jo, että huuhtelee kasvot viileällä vedellä.

Juttu on osa artikkelia, joka on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 10/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.