”Aika auttaa allergiaan”

Tänä aamuna Ooka puki päähän kypärän, juoksi ympäri asuntoa ja heitteli sohvatyynyt alas. Viime yönä hänellä oli kuumetta, mutta ei hän kovin kipeältä vaikuta, äiti Marika sanoo ja nauraa.

Marikan ja Joelin poika Ooka, 2, heräilee öisin usein kutinaan. Hän on allerginen maidolle, vehnälle, rukiille, ohralle, naudalle, soijalle, perunalle ja kananmunalle. Todennäköisesti jollekin muullekin, koska iho on yhä ajoittain karhea ja kutisee.

– Tilanne on kuitenkin rauhoittunut siitä, mitä se oli vauvavuonna. Silloin tuntui siltä, että valvoin koko vuoden, Marika kertoo.

Ooka on nykyisin touhukas kaksivuotias. Hänellä ruoka-aineallergiat oireilevat ihon kutinalla ja karheudella.

Kolmen viikon iästä asti Ookaa itketti öisin. Hänellä oli ilmavaivoja ja hän raapi ihoaan. Öisin Marika istui jumppapallolla vauva sylissään.

Neuvolasta sanottiin, että vauvat itkevät, ja Ookalla taitaa olla atooppinen iho, joten Marika ja Joel päättivät sinnitellä eri rasvoja kokeilemalla. Kiinteiden maistelun he aloittivat, kun Ooka oli viisi kuukautta.

”Oli oikeaa palapeliä testailla, mikä ruoka sopisi.” 

– Kokeilimme syöttää yhtä ruoka-ainetta muutaman päivän ajan. Oireet eivät ilmaantuneet heti, vaan vasta yöt valvoimme itkuisen vauvan kanssa, Marika kuvailee.

Ooka oli kahdeksan kuukauden ikäinen, kun perhe hakeutui yksityiselle lääkäriasemalle allergiatesteihin. Altistuksessa vahvistuivat maito- ja vilja-allergiat.

Marika päätti lopettaa imetyksen.

– Se tuntui oikealta ratkaisulta, koska Ooka suostui rinnalle enää öisin. Korvikkeen myötä iho-oireet hävisivät, ja Ooka alkoi nukkua öisin kahden kolmen tunnin pätkiä.

Isä sekoittaa Joelille sopivia voiteita. Vanhemmat hoitavat kutisevaa ihoa myös suolakylvyin.

Nyt allergiat ovat melko hyvin kurissa, kun ruuanlaitossa vältetään allergisoivia ruoka-aineita. Iltaisin Ooka saa antihistamiinitippoja.

– Olemme saaneet eniten apua luonnonkosmetiikasta. Ookan iho rauhoittuu laventeliöljyllä ja merisuolakylvyillä. Joel valmistaa Ookalle voidetta, sillä öljyt ovat hänelle tuttuja parranhoidosta.

Marika uskoo, että aika on paras lääke allergioihin.

– Odotan innolla, että poika kasvaa. Kohta hän osaa tehdä itse valinnan, syökö vehnäpullan, josta tulee vatsa kipeäksi, vai jättääkö sen syömättä.

Ruokailutilanteet Ookan kanssa ovat yhä joskus kinkkisiä. Poika haluaisi kovasti maistaa kaikkea mitä muutkin.

”Hän saattaa hermostua, kun kiellämme häneltä kananmunan, jota hän rakastaa.” 

– Onneksi suuttumus menee nopeasti ohi. Pidän häntä varten laukussa mukana tummaa suklaata ja sopivaa leipää, Marika kertoo.

Päiväkodissa Ooka saa oman aterian, jota varten hän tarvitsee allergiatodistuksen.

– Nykyään puhutaan paljon lasten turhista allergioista ja suositaan siedätyshoitoa, mutta se ei ole toiminut ainakaan meillä. Siksi olemme käyneet allergia-asioissa aina asiantuntijalääkärillä yksityisellä lääkäriasemalla.

”Luulin vauva-aikana olevani masentunut, vaikka olin vain univelkainen”, äiti Marika sanoo.

Marika kertoo, että allergialapsen vanhemmat kohtaavat monia ennakkoluuloja, ja neuvojiakin riittää.

– Tämä on meille ihan tavallista elämää. Usein asennoidun ihmettelyyn huumorilla, hän sanoo.

Yhden vinkin Marika haluaa antaa allergiavauvojen vanhemmille.

– Uskaltakaa pyytää apua ajoissa. Me emme kysyneet apua uupumuksen vuoksi ja väsyimme siksi entisestään.

”Vaikeimpia ovat yöt. Luulin vauva-aikaan olevani masentunut, vaikka olinkin univelkainen.”

Toisinaan perhe valvoo öitä edelleen. Arjessa on kuitenkin nykyisin paljon valoa.

– Onni on, että Ooka on iloinen ja tosi hauska tyyppi.