Miksi Suomessa paasataan koko ajan vain rasvoista eikä lainkaan sokerista. Esimerkiksi liika sokeri, fruktoosista puhumattakaan, on ilmeisen vaarallista aineenvaihdunnalle. Parhaillaan markkinoidaan Steviaa terveellisenä makeutusaineena. Mihin sen terveellisyys perustuu? Eikö se siis ole diabeteksen aiheuttaja? Jos näin on, miksei stevialla voisi alkaa korvata jogurttien sokeria. Nyt ovat esimerkiksi probioottiset jogurtit aivan liian sokerisia (yli 11 g/100g) sekä maultaan että terveyden kannalta.
Olisin myös halunnut tietää miksi suomalaisista kaura on esimerkiksi hyväksi ärtyvälle vatsalle, mutta eivät muut viljalajit, kuten ruis, ohra ja vehnä?

Terveyttä edistävään ruokavalioon ei kuulu liiallisessa määrin kova rasva eikä sokeri eli molempien käyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Stevioliglykosidit ovat stevia-kasvin lehtiuutteesta valmistettua ainetta, joka maistuu makealle. Sen makeus on noin 300-kertainen tavalliseen sokeriin verrattuna eli sitä tarvitaan vain vähän saman makeuden saavuttamiseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt stevioliglykosidien käytön makeutusaineena. Stevioliglykosidien E-koodi on E960.

Keinotekoisten makeuttajien, stevioliglykosidit mukaan lukien, ei ole todettu olevan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabeteksen riskiin, samoin kuin ei sepelvaltimotautiriskiinkään. Sen sijaan päivittäinen sokerilla makeutettujen juomien käyttö näyttää olevan yhteydessä molempien sairauksien riskiin. Jo kaksi annosta päivässä lisää sairastumisriskiä.

Markkinoilla on ainakin limonadeja, joissa stevioliglykosideja on käytetty makeuttajana. Stevioliglykosideilla makeutettuja jogurtteja on jo tulossa markkinoilla.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin yksilöllinen sairaus, jossa ruoka-aineiden sopivuus vaihtelee niin ihmisestä toiseen kuin yksittäisellä ihmiselläkin. Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa siihen, että ajoittain jokin ruoka-aine aiheuttaa oireita ja ajoittain se taas sopii. Viljatuotteista osalle sopii kaura paremmin kuin gluteenipitoiset viljat eli vehnä, ohra ja ruis. Vastaavasti on ihmisiä, joille esim. vehnä sopii kauraa paremmin. Viljojen sopivuus on kokeiltava yksilöllisesti. Osalle ihmisistä auttaa se, että välttää tuoretta leipää. Esimerkiksi edellisenä päivänä leivottu leipä voi sopia huomattavasti tuoretta leipää paremmin. Myös hapattamaton ruisleipä saattaa sopia paremmin kuin hapatettu. Eri viljatuotteiden sopivuus kannattaa kokeilla, jolloin ruokavalio muotoutuu itselle sopivaksi. Tarvittaessa ravitsemusterapeutti voi antaa vinkkejä kokeiluihin.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian
apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Ruokaan ja lisäaineisiin liittyy paljon myyttejä. Niitä ampuu alas ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.

1. Mitä vähemmän E-koodeja, sitä turvallisempaa ja terveellisempää ruoka on.

Väärin. Säilöntäaineet parantavat ruoan turvallisuutta. Lisäaineiden joukossa on säilyvyyttä parantavia aineita, jotka ehkäisevät haitallisten mikrobien toimintaa.

Terveellisemmäksi lisäaineet tekevät ruoan silloin, kun niiden avulla voidaan vähentää suolan, sokerin tai kovan rasvan määrää.

 

2. Elimistömme on luotu syömään puhdasta, prosessoimatonta ruokaa.

Väärin. Harva ajattelee, mitä prosessointi käytännössä on.Se on ainesten pilkkomista, sekoittamista ja usein kuumentamista eli tavallista ruoan valmistamista. Teollisuuden suurempi mittakaava ei tee siitä huonoa. Ravintoaineetkin muuntuvat prosessoidussa ruoassa paremmin hyväksikäytettäväksi.

 

3. Natriumglutamaatin käyttöä on vähennetty sen aiheuttamien haittojen takia.

Väärin. Lihanjalostajat ovat toimineet vain kuluttajan toiveiden mukaisesti jättäessään natriumglutamaatin pois. Huoli natriumglutamaatista on täysin turha. Sen haitoista ei ole mitään tieteellistä näyttöä, siksi sille ei ole myöskään määritelty suurinta suositeltavaa päiväannosta eli ADI-arvoa.

Lisäainekäyttöön verrattuna natriumglutamaattia saa tavallisesta ruoasta moninkertaisen määrän, esimerkiksi syömällä possua tai parmesanjuustoa.

 

4. Nitriitin takia kannattaa välttää teollisesti prosessoituja lihajalosteita, erityisesti makkaroita.

Osittain väärin. Muutama makkara viikossa ei ole haitaksi, nitriitin sallittu päiväannos ei siitä täyty. Lasten kohdalla tilanne on toinen: heidän nitriittiannoksensa täyttyy kahdesta nakista tai muutamasta kinkkuleivästä viikossa. Mutta jo suolan ja rasvan takia makkara ei kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon, ei lapsilla eikä aikuisilla. Tarjolla on myös nitriittömiä tuotteita.

 

5. Aspartaamilla makeutetut kevyttuotteet lisäävät ruokahalua.

Väärin. Aspartaamilla makeutetut tuotteet eivät lisää ruokahalua eivätkä syömistä. Aikuisten osalta näyttö on selvä, lapsista tutkimustietoa on vain vähän. Kevyttuotteet ovat painonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto kuin runsassokeriset tuotteet.

 

6. Natriumbentsoaatti tekee lapsista ylivilkkaita ja aiheuttaa allergiaa.

Väärin. Natriumbentsoaatista ei ole annettu varoitusta, toisin kuin joistain atsoväreistä. Natriumbentsoaatti ei aiheuta ylivilkkautta eikä allergiaa mutta esimerkiksi astmaatikot voivat saada siitä yliherkkyysoireita, kuten iho-oireita. Bentsoaattia käytetään muun muassa ketsupissa, leivissä ja levitteissä. Sitä saa tavallisesta ruoastakin, esimerkiksi puolukkamehusta.

Atsovärejä (E102, 110, 122—124, 129, 155 ja 180) välttää vähentämällä karkinsyöntiä, kakunkoristeita tuskin kukaan syö kovin usein.

 

7. Vuoden tai ylikin säilyvä ruoka ei voi olla ihmiselle hyväksi.

Väärin. Purkkihernekeitto ja näkkileipä eivät ole luonnotonta ruokaa vaikka säilyvätkin vuosia. Hyvä säilyvyys ei tee ruoasta huonoa, päinvastoin. Säilyvyyttä voidaan parantaa monin keinoin, kuten aseptisella pakkaamisella, vähentämällä veden määrää, käyttämällä säilöntäaineita tai erilaisia pakkausmateriaaleja ja -kaasuja.

 

 

Ruoan tekeminen kotona ja kotimaisen ostaminen vähentävät ympäristömyrkkyjen määrää, ravitsemusterapeutti Sari Aalto neuvoo.

OSTA PERUSELINTARVIKKEITA

 Jos haluat karttaa myös lisäaineita, kannattaa ostaa tuotteita, jotka ovat lähellä alkuperäistä raaka-ainetta. Valitse tuoretta lihaa, kalaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, kanamunia ja maitoa. Luomutuotteet eivät nykytiedon mukaan poikkea ravintosisällöltään tavanomaisista mutta lisäaineita niissä sallitaan vähemmän.

SUOSI KOTIMAISTA

Kotimaisuus on tae tuotantoon ja valmistukseen liittyvien säädösten noudattamisesta sekä puhtaammasta ympäristöstä. Valitse kotimaisina ainakin liha, kala, kananmunat ja maitovalmisteet. Myös rasvaisissa tuotteissa kotimaisuus kannattaa, sillä monet vierasaineet, kuten raskasmetallit, jäävät rasvaliukoisina tuotteisiin. Joutsenkuvioinen Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa, tuoteryhmästä riippuen joko kokonaan tai vähintään 75-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista.

NOUDATA RUOKAPYRAMIDIA

Kun syöt ravitsemussuositusten mukaan, vähennät huomaamatta vierasaineiden saantia. Ruokapyramidin perustana ovat täysjyvävilja, marjat, hedelmät ja kasvikset. Niistä tulisi saada noin puolet päivän energiasta. Lisäaineitakin on eniten ruokapyramidin huipulla olevissa tuotteissa: kekseissä, sipseissä, karkeissa ja limuissa, joissa on myös eniten sokeria, suolaa ja rasvaa. Alkoholijuomissakin on yllättävän paljon lisäaineita.

TEE ITSE

Kun raaka-aineet ovat helppoja ja edullisia. Marinoi itse lihat, samalla saat säädettyä suolan ja rasvan määrää. Luonnonjogurtti maustuu kotimaisilla marjoilla, valmiin sitruunarahkapurkin sijasta voit sekoittaa perusrahkaan sitruunamehua ja sokeria. Voit säästää aikaa käyttämällä esimerkiksi pakastevihanneksia. Niissä ovat ravintoaineet tallella, eikä niihin ole lisätty mitään, ei edes suolaa. Mahdollisia vierasaineita vältät valitsemalla pussin, jonka raaka-aineet ovat kotimaisia.

LIITY RUOKAPIIRIIN

Kun ostat lähiruokaa, tiedät, kuinka ruokasi on tuotettu, ja ruokapiirissä tutustut muihin samanmielisiin.

Sitruunapippuri

Artikkelissa mainittu väittämä, ettei luomutuotteiden ravintosisältö poikkea normaaliruoasta ei pidä ihan paikkaansa. Luomutuotteita on tutkittu ja niiden on todettu sisältävän niin sanottuun normaaliruokaan nähden korkeampia vitamiinipitoisuuksia. Moni väittää myös, että niiden maku on parempi. Sitä en osaa sanoa, makuasioista kun ei voi kiistellä, mutta tällä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, ettei luomutuotannossa saa käyttää kasvisuojelumyrkkyjä, joka onkin monella se syy luomutuotteiden käyttämiseen.

Vaikka kotimaisuutta ja lähiruokaa pitäisikin työllisyyden näkökulmasta suosia, ei se yksin valitettavasti ole mikään tae puhtaudesta. Jos syö niin sanottua normiruokaa, kotimaisessa tai pikemminkin eu:n sisällä tuotetussa ruoassa on havaittu vähemmän kasvisuojelumyrkkyjäämiä kuin eu:n ulkopuolelta tulevissa. Lisäksi on elintarvikkeita, kuten vaikka kahvi, joista näitä kasvisuojelumyrkkyjäämiä ei seurata. Ainakin tällaisten elintarvikkeiden osalta luomuversio saattaa olla turvallisempi valinta. Mikäli lisäaineista on huolissaan pärjää pitkälle sillä, että valmistaa mahdollisimman paljon itse ruokansa alusta loppuun, kuten artikkelissakin jo mainittiinkin.

Ruokakirjailija Mari Moilanen nauttii ruokalahjojen antamisesta. Tässä kaksi vinkkiä syksyisten kaveritapaamisten iloksi. Mallaspatongit iltaan, suklainen granola vaikka brunssille.

Mari Moilanen kertoo syyskuun Hyvän terveyden (11/2016) Hyvää tekevät -palstalla ruokalahjavinkkinsä. Tässä ohjeet kahden vinkin valmistukseen.

Mallaspatongit

Taikinasta valmistuu 2 patonkia.

Mallasiirappi:

2 1/2 dl vettä

2 dl ruokosokeria

1/2 dl kaljamaltaita

Patongit:

1 1/2 dl tummaa olutta, esim. porteria

3 dl vettä

1 ps kuivahiivaa

1 rkl mallassiirappia

1 tl suolaa

10 1/2 dl spelttijauhoja

1 rkl kaljamaltaita

1/4 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä

Valmista ensin mallassiirappi. Mittaa kattilaan vesi, ruokosokeri sekä kaljamaltaat. Anna kiehua reippaasti 5 minuuttia, siivilöi ja jäähdytä. Säilytä siirappia puhtaassa lasipurkissa.

Lämmitä olut sekä vesi hieman kädenlämpöä kuumemmaksi. Lisää hiiva ja mallassiirappi. Anna seoksen kuplia noin viiden minuutin ajan. Lisää suola.

Sekoita jauhoihin maltaat. Vaivaa jauhot erissä taikinaan. Lisää lopuksi rypsiöljy. Kohota taikina kaksinkertaiseksi.

Leivo taikinasta kaksi patonkia ja nostata niitä patonkipellillä liinan alla 10-15 minuuttia. Voitele patonkien pinta vedellä ja paista ensin 225 asteessa 15 minuuttia, laske lämpö 200 asteesee ja paista vielä 10 minuuttia.

 

After eight -granola

Tällä ohjeella granolaa valmistuu noin litra.

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl kanelia

1 rkl kardemummaa

ripaus ruususuolaa

1 1/2 dl kookosöljyä

1 dl vaahterasiirappia

1 vaniljatanko

Lisäksi:

150 g suklaarouhetta

3-4 tl piparminttuöljyä

kaakaonibsejä

Sekoita kaurahiutaleet, kaneli, kardemumma ja ripaus suolaa kulhossa. Sulata kookosöljy. Sekoita kookosöljyyn vaahterasiirappi ja yhden vaniljatangon siemenet. Sekoita neste kaurahiutaleseokseen.

Levitä seos tasaisesti uunipellille ja rapeuta seosta 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Sekoita granolaa muutaman kerran paahtumisen aikana.

Kun granola on valmis, ota se uunista ja sekoita kuuman seoksen joukkoon 100 grammaa rouhittua suklaata sekä piparminttuöljy. Sekoita niin, että suklaa sulaa granolaan.

Lisää lopuksi jäähtyneeseen granolaan kaakaonibsit ja loppu suklaarouhe.

 

Katso Mari Moilasen muut ruokalahjavinkit:  Hyvä terveys 11 / 2016.

Hölmistynyt

Hei! Miten on mahdollista että kaurahiutaleita tulee vain 1 dl ?? Ja kookosöljyä 1 1/2 dl ja vaahterasiirappia 1 dl ?? Tein tällä ohjeella ja oli TODELLA nestemäistä, jouduin lisäämään huomattavasti kaurahiutaleita + cashew-pähkinöitä. Ohjeessa on varmaankin virhe ??

Syömisiimme lyödään leimoja herkästi. Lue mitä ovat esimerkiksi luomu-, lähi- tai superruoka?

LUOMURUOKA tuotetaan ilman väkilannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Pellot ovat kauempana teollisuudesta kuin muut pellot. Lisäaineita sallitaan 48, kun muussa elintarvikkeiden valmistuksessa sallittuja on yli 300.

LÄHIRUOKA on lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Tuotantotapa voi olla tavanomainen tai luomu.

SUPERFOOD on markkinoinnissa käytetty termi ravintotiheistä elintarvikkeista. Se ei tarkoita, että tuotteella olisi tieteellisesti osoitettua vaikutusta terveyteen tai että se automaattisesti olisi luomua tai lisäaineetonta.

LISÄAINE on tarkoituksella lisätty aine, jonka turvallisuuden viranomaiset tarkistavat ja jonka käyttöä säädellään laeilla. Joillekin lisäaineille on määritelty korkein sallittu päiväannos eli ADI-arvo. Lisäaineet muun muassa sakeuttavat, makeuttavat, värittävät ja säilyttävät ruokaa.

VIERASAINE on vahingossa ruokaan joutunut haitallinen aine, kuten raskasmetalli, ympäristömyrkky tai eläintenhoidossa käytetyn lääkeaineen jäämä. Niitä ei tuoteselosteista löydy. Vierasaineita voi olla niin tavanomaisessa kuin luomuruoassakin.

 

ASIANTUNTIJAT: Marina Heinonen, elintarviketieteiden tohtori, ravinnon turvallisuuden professori, Helsingin yliopisto. Sari Aalto, ravitsemusterapeutti, ravitsemustieteen lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu