Miksi Suomessa paasataan koko ajan vain rasvoista eikä lainkaan sokerista. Esimerkiksi liika sokeri, fruktoosista puhumattakaan, on ilmeisen vaarallista aineenvaihdunnalle. Parhaillaan markkinoidaan Steviaa terveellisenä makeutusaineena. Mihin sen terveellisyys perustuu? Eikö se siis ole diabeteksen aiheuttaja? Jos näin on, miksei stevialla voisi alkaa korvata jogurttien sokeria. Nyt ovat esimerkiksi probioottiset jogurtit aivan liian sokerisia (yli 11 g/100g) sekä maultaan että terveyden kannalta.
Olisin myös halunnut tietää miksi suomalaisista kaura on esimerkiksi hyväksi ärtyvälle vatsalle, mutta eivät muut viljalajit, kuten ruis, ohra ja vehnä?

Terveyttä edistävään ruokavalioon ei kuulu liiallisessa määrin kova rasva eikä sokeri eli molempien käyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Stevioliglykosidit ovat stevia-kasvin lehtiuutteesta valmistettua ainetta, joka maistuu makealle. Sen makeus on noin 300-kertainen tavalliseen sokeriin verrattuna eli sitä tarvitaan vain vähän saman makeuden saavuttamiseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt stevioliglykosidien käytön makeutusaineena. Stevioliglykosidien E-koodi on E960.

Keinotekoisten makeuttajien, stevioliglykosidit mukaan lukien, ei ole todettu olevan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabeteksen riskiin, samoin kuin ei sepelvaltimotautiriskiinkään. Sen sijaan päivittäinen sokerilla makeutettujen juomien käyttö näyttää olevan yhteydessä molempien sairauksien riskiin. Jo kaksi annosta päivässä lisää sairastumisriskiä.

Markkinoilla on ainakin limonadeja, joissa stevioliglykosideja on käytetty makeuttajana. Stevioliglykosideilla makeutettuja jogurtteja on jo tulossa markkinoilla.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin yksilöllinen sairaus, jossa ruoka-aineiden sopivuus vaihtelee niin ihmisestä toiseen kuin yksittäisellä ihmiselläkin. Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa siihen, että ajoittain jokin ruoka-aine aiheuttaa oireita ja ajoittain se taas sopii. Viljatuotteista osalle sopii kaura paremmin kuin gluteenipitoiset viljat eli vehnä, ohra ja ruis. Vastaavasti on ihmisiä, joille esim. vehnä sopii kauraa paremmin. Viljojen sopivuus on kokeiltava yksilöllisesti. Osalle ihmisistä auttaa se, että välttää tuoretta leipää. Esimerkiksi edellisenä päivänä leivottu leipä voi sopia huomattavasti tuoretta leipää paremmin. Myös hapattamaton ruisleipä saattaa sopia paremmin kuin hapatettu. Eri viljatuotteiden sopivuus kannattaa kokeilla, jolloin ruokavalio muotoutuu itselle sopivaksi. Tarvittaessa ravitsemusterapeutti voi antaa vinkkejä kokeiluihin.


Ursula Schwab
ravitsemusterapian
apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kari Aihinen

Kari Aihisen Henriikka-vaimon tekemä marjainen tuorepuuro pitää perheen miesten nälän loitolla pitkälle päivään.

 

Rouva Aihisen marjainen tuorepuuro

4 annosta

 

1–2 banaania

1 dl suolaamattomia cashew-, maa- tai saksanpähkinöitä

3 dl marjoja (mansikoita, mustikoita, mustaherukoita tai vadelmia)

1 dl kaurahiutaleita

1 dl kaura- tai ohraleseitä

2–3 dl mantelimaitoa

ruokosokeria tai hunajaa oman maun mukaan

 

Kuori ja pilko banaanit, murskaa pähkinät ja survo marjat. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta puuro jääkaappiin tekeytymään yön ajaksi.

 

Lue lisää Kari Aihisen mietteitä Hyvän terveyden numerosta 9/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden ilmaiseksi osoiteessa digilehdet.fi

yösyönti

Kun herään yöllä vessahätään, minulla on tapana käydä keittiössä ottamassa jotain pientä, yleensä piimää tai proteiinijuomaa. Onko yösyömisestä tai -juomisesta haittaa?

Yösyömistä ei pääsääntöisesti suositella, sillä syljen eritys on yöllä vähäisempää kuin päivällä. Syljellä on tärkeä merkitys hampaiston kunnon kannalta, sillä se neutraloi syömisen tai muun kuin veden juomisen aiheuttamaa happamuuden muutosta suussa. Juuri toistuvat happohyökkäykset epäsäännöllisen ateriarytmin ja juomisen aiheuttamina rasittavat hampaistoa. Yöllä olisikin parasta juoda vain vettä.

Sairailla tilanne voi olla toinen, sillä joissakin hoitotilanteissa riittävän ravinnon saannin turvaamiseksi tingitään joksikin aikaa hammasterveydestä ja tarjotaan potilaalle yöpalaa tai energiaa sisältävää juomaa mahdollisuuksien mukaan yölläkin.

Ikääntyneiden ja sairaiden on tärkeää huomioida, että yöpaaston eli iltapalan ja aamiaisen välisen ajan ei tulisi ylittää 11:tä tuntia, jotta elimistön ravitsemustila pysyisi mahdollisimman hyvänä sairaudesta tai ikääntymisestä huolimatta.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

biotiini

Onko biotiinista hyötyä hiusten ja kynsien hyvinvointiin, kuten mainostetaan? Voiko sitä turvallisesti käyttää? Saako biotiinia jostain ruoasta?

Biotiini on vitamiini, jota tarvitaan elimistössä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Biotiinia saa esimerkiksi lihasta, maitotuotteista, hiivasta, kananmunasta, pähkinöistä, tomaatista, sipulista, lohesta, kaurasta, soijasta, herneistä jne. Oireita aiheuttava biotiinin puutos on erittäin harvinaista. Myös paksusuolen bakteerit syntetisoivat biotiinia normaalisti enemmän kuin päivittäisen biotiinin tarpeen verran. Koska biotiinia siis yleensä saadaan ylenmäärin, mitään saantisuositusta ei ole annettu.

Erittäin yksipuolinen ruoka, harvinaiset synnynnäiset aineenvaihduntahäiriöt, vaikean suolistosairauden aiheuttama imeytymishäiriö tai vaikea suoliston bakteerikannan häiriö voivat johtaa biotiinin puutokseen, etenkin jos näitä riskitekijöitä on useita.

Raaka kananmunanvalkuinen sisältää avidiini-nimistä ainetta, joka sitoo biotiinia ja estää elimistöä käyttämästä sitä hyväkseen, joten jatkuva runsas raakojen kananmunien syöminen voi johtaa biotiinin puutokseen. Avidiini muuttuu kypsennettäessä, eikä enää sido biotiinia, joten haittaa ei ole, jos kananmuna on kunnolla keitetty tai paistettu.

Tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että biotiini vahvistaisi hiuksia, ellei ole todettu biotiinin puutosta. Toisaalta ylimääräinen biotiini poistuu elimistöstä virtsan mukana, joten siitä ei ole odotettavissa haittojakaan.

Uskomus, että biotiini vahvistaa hiuksia, liittynee siihen, että biotiinia tarvitaan terveen ihon, kynsien ja hiusten kasvuun. Hiustenlähtöön ja -ohenemiseen on kuitenkin muita tavallisempia syitä kuin biotiinin puutos, kuten ikään liittyvä hiusten oheneminen molemmilla sukupuolilla, raudan puutos ja erilaiset hormonaaliset häiriöt.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Vesi on janojuomista paras, mutta helteellä veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä.

Helteisenä päivänä tai rankan liikuntasession jälkeen janontunteen huomaa herkästi. On kuitenkin tärkeää juoda tarpeeksi muulloinkin.

Aikuisen nesteen tarve on noin kaksi litraa päivässä. Jopa puolet saa syömällä joka aterialla kourallisen kasviksia, sillä suurin osa kasvisten painosta on vettä. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita.

Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Kuntoilijan janojuomaksi riittää vesi tai pitkissä yli 2 tunnin suorituksissa laimea mehu.

Kofeiinipitoisilla juomilla, kuten kahvilla, teellä ja kolajuomilla, on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä. Helteellä veteen tai laimeaan mehuun on hyvä lisätä teelusikan kärjellinen suolaa, jotta elimistön suolojen tasapaino pysyy normaalina. Liikaa tietää juoneensa, jos vessaralli vaivaa.

ASIANTUNTIJA: Ravitsemusterapeutti, liikuntafysiologi Janne Sallinen