Olen 66-vuotias nainen. Kävin terveyskeskuksessa laboratoriotutkimuksissa 13.12.2007. Tuloksissa kaksi arvoa oli varustettu *:llä. Toinen oli fP-Gluk 6.4 mmol/l, ja sen merkityksen ymmärsin. Olen tiedostanut diabetesriskini ja yrittänyt muuttaa elintapojani sen mukaisesti. Toinen oli P-ALAT  7 U/l. Lääkäri ei pitänyt sitä huolestuttavana, mutta en saanut mitään selitystä siihen, miksi se poikkesi viitearvosta 10–45 U/l ja mikä merkitys poikkeamalla on. Vuotta aikaisemmin lukema oli 11 U/l. Asia jäi askarruttamaan minua. Liittyykö tämä mahdollisesti siihen, että paksu tukkani on ruvennut harvenemaan huolestuttavasti viime aikoina ja päänahassa on ongelmia?

Silloin tällöin tuntuu, että nuo tähdet laboratoriotuloksissa aiheuttavat lähinnä harmaita hiuksia, ei muuta. Tähtihän merkitsee ainoastaan, että arvo on tilastollisten viitearvojen ulkopuolella. Laboratoriotutkimusten arvot vaihtelevat normaaleilla terveillä ihmisillä laajasti. Tutkimusten viitearvojen (ei siis ”normaaliarvojen”) rajat on yleensä laadittu niin, että 95 prosenttia tutkituista terveistä ihmisistä mahtuu niiden sisään. Tämä taas tarkoittaa, että 5 prosenttia terveistä jää viitearvojen ulkopuolelle. Tai edelleen tilastollisesti ajatellen, jos terveestä ihmisestä otetaan 20 laboratoriotutkimusta, keskimäärin yhden tutkimuksen arvo sattuu viitearvojen ulkopuolelle. Laboratoriotutkimuksen tarkoitus ei yleensä olekaan paljastaa terveestä ihmisestä salattuja sairauksia vaan edesauttaa diagnoosin tekoa silloin, kun etsitään sairautta. Silloin pitää myös ymmärtää, mitä tutkimus itse asiassa mittaa.

Maksan entsyymitutkimukset (Kuten P-ALAT ja P-ASAT) mittaavat maksan solujen sisältämien entsyymien määrää verenkierrossa. Jos maksasoluja vaurioituu runsaasti esimerkiksi tulehduksen tai rajun alkoholinkäytön vuoksi, entsyymien määrä verenkierrossa lisääntyy ja arvot nousevat. Sen sijaan arvon sattuminen viitearvon alapuolelle ei merkitse muuta kuin että henkilö ainakin mittaushetkellä kuului siihen 5 prosenttiin maksansa suhteen terveitä ihmisiä, joiden arvo ei mahtunut rajojen sisään, kuten viitearvon määritelmän mukaan on oltavakin. Vuosi sitten arvo oli nipin napin viitearvojen sisällä, mutta käytännössä ero arvojen välillä on mitätön ja arvo voi vaihdella tuon verran kenellä tahansa. Alhainen arvo ei myöskään tarkoita, että maksa olisi jotenkin terveempi kuin muilla.

Sinänsä maksan entsyymiarvojen mittaaminen kohonneiden verensokeriarvojen vuoksi on tarpeellista, koska se on aika hyvä tapa alustavasti selvittää, onko maksa rasvoittunut. Tällöin nimittäin P-ALAT arvo olisi viitearvojen yläpuolella. Näin ei ole kysyjän kohdalla. Tällä viitearvon alapuolella olevalla arvolla ei myöskään ole mitään tekemistä hiusten harvenemisen kanssa.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.