Olen 62-vuotias kohta eläkkeelle jäävä nainen. Ongelmanani ovat niin kipeät jalkapohjat, että kaikki kävely ja seisominen alkavat olla tuskaisia. Selän takia hankin aikanaan sähköpöydän, jonka ääressä aloin tehdä töitä seisten – ja jouduin ojasta allikkoon: jalkapohjat eivät kestä. Toisekseen jalat ovat kylmät: illalla voi tarvita kolmetkin villasukat päällekkäin peiton alla, jotta jalat vähitellen lämpiäisivät. Voisivatko liittyä samaan asiaan?
Muuten olen hyvässä kunnossa: kävelen kaikesta huolimatta työmatkat ja erilaisia jumppia on vähintään kolme kertaa viikossa. Kaupungin ortopedit, fysioterapeutit, osteopaatit ja kansanparantajatkin ovat tulleet tutuiksi. Erilaisia pohjallisia on teetetty kolmet. Mistä ihmeestä tässä voisi olla kyse? Minkä sortin lääkäriä tai neuvojaa vielä pitäisi lähestyä?

Jalkaterien kipu voi johtua hyvin erilaisista syistä, kuten jalkaholvin laskeutumisesta, nivelrikosta, rasitusvammasta, verenkiertovajauksesta, hermopinteestä tai ääreishermoston yleisestä toimintahäiriöstä.

Laajasta kirjosta johtuen selvittely kannattaa aloittaa yleislääkärin vastaanotolla, joka tarvittaessa ohjaa fysiatrin, ortopedin, verisuonikirurgin tai neurologin arvioon.

Iän myötä tapahtuva jalkaholvin madaltuminen altistaa useille jalan kiputiloille. Etujalan kiputila (metatarsalgia anterior) tuntuu keskellä päkiää. Sitä pahentavat jalkapöytä- ja varvasluiden nivelrikko ja korkeakorkoisten kenkien käyttö.

Joskus hermohaara voi jäädä puristuksiin jalkapöytäluiden väliin. Kivulias tila tunnetaan Mortonin metatarsalgiana ja sitä hoidetaan kortisoniruiskein tai vapautusleikkauksella. Vaivaisenluu (hallux valgus) johtuu ensimmäisen jalkapöytäluun kääntymisestä ulospäin. Virheasennon pahentuessa jalkapöytäluu voi mennä sijoiltaan nilkkaluuhun liittyvässä nivelessä. Vaivaisenluu johtunee ainakin osittain kenkien käytöstä, koska paljain jaloin liikkuvilla kansoilla sitä ei tavata.

Jalkapohjan takaosaan paikallistuvan kivun yleinen syy on jalkapohjan jännekalvon ärtymistila (plantaarifaskiitti). Kalvon kiinnittymiskohta kantaluuhun tulehtuu, mikä johtaa piikkimäiseen luun uudismuodostumaan puolella potilaista. Kipu tuntuu kantaluun etuosassa ja on usein voimakkaimmillaan ylös noustessa. Hoitona on silikonikantalappu tai tukipohjallinen, venytysharjoitukset, tulehduskipulääkkeet ja joskus kortisonipistos. Kuormituksen vähentämiseksi on tarpeen rajoittaa liikuntaa hoidon aikana. Painonhallinta on tärkeä ennaltaehkäisyn keino.

Pitkäkestoinen tai epätavallisen voimakas kuormitus voi aiheuttaa hiusmurtuman jalkapöytäluuhun. Aluksi jalkaterän kipu tuntuu vain kävellessä, mutta muuttuu myöhemmin levossakin tuntuvaksi säryksi.

Rasitusmurtuma näkyy röntgenkuvassa aikaisintaan kaksi viikkoa murtuman jälkeen, mutta magneettikuvalla murtuman aiheuttamat muutokset voidaan todeta välittömästi. Jalkaterän valtimoiden kalkkiutumisesta johtuva huono verenkierto ilmenee jalkapohjan puutumisena tai kipuna kävellessä. Yleensä kalkkiuma on silloin verisuonistossa yleisemminkin ja potilaalla on myös säärivaltimon vajaatoiminnasta johtuva katkokävelyoire.

Verenkierron vajauksesta seuraa lämpötilan lasku: jalkaterä tuntuu käteen kylmältä ja näyttää usein sinertävältä.

Tavallisin jalkapohjien kiputilan neurologinen syy on ääreishermoston vajaatoiminta, polyneuropatia. Sen yleisimmät aiheuttajat ovat sokeritauti ja liiallinen alkoholin käyttö. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos voivat olla polyneuropatian syynä. Pieni osa polyneuropatioista on perinnöllisiä. Ensioire on jalkaterien hermosärky, ja mukana voi olla puutumista tai erilaisia tuntohäiriöitä.

Pidemmälle edenneisiin tiloihin liittyy myös lihasheikkoutta. Polyneuropatian toteaminen perustuu vastaanotolla tehtävään neurologiseen tutkimukseen, hermoratamittaukseen (ENMG) sekä laboratoriotutkimuksiin, joilla pyritään selvittämään taustalla oleva häiriö. Hoito määräytyy aiheuttajan mukaisesti. Polyneuropatian aiheuttamaan kipuun eivät tavanomaiset kipulääkkeet yleensä auta.

Kannattaa siis käyttää hermovauriokivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, kuten amitriptyliiniä, pregabaliinia, duloksetiinia tai venlafaksiinia.

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.