Olen 62-vuotias kohta eläkkeelle jäävä nainen. Ongelmanani ovat niin kipeät jalkapohjat, että kaikki kävely ja seisominen alkavat olla tuskaisia. Selän takia hankin aikanaan sähköpöydän, jonka ääressä aloin tehdä töitä seisten – ja jouduin ojasta allikkoon: jalkapohjat eivät kestä. Toisekseen jalat ovat kylmät: illalla voi tarvita kolmetkin villasukat päällekkäin peiton alla, jotta jalat vähitellen lämpiäisivät. Voisivatko liittyä samaan asiaan?
Muuten olen hyvässä kunnossa: kävelen kaikesta huolimatta työmatkat ja erilaisia jumppia on vähintään kolme kertaa viikossa. Kaupungin ortopedit, fysioterapeutit, osteopaatit ja kansanparantajatkin ovat tulleet tutuiksi. Erilaisia pohjallisia on teetetty kolmet. Mistä ihmeestä tässä voisi olla kyse? Minkä sortin lääkäriä tai neuvojaa vielä pitäisi lähestyä?

Jalkaterien kipu voi johtua hyvin erilaisista syistä, kuten jalkaholvin laskeutumisesta, nivelrikosta, rasitusvammasta, verenkiertovajauksesta, hermopinteestä tai ääreishermoston yleisestä toimintahäiriöstä.

Laajasta kirjosta johtuen selvittely kannattaa aloittaa yleislääkärin vastaanotolla, joka tarvittaessa ohjaa fysiatrin, ortopedin, verisuonikirurgin tai neurologin arvioon.

Iän myötä tapahtuva jalkaholvin madaltuminen altistaa useille jalan kiputiloille. Etujalan kiputila (metatarsalgia anterior) tuntuu keskellä päkiää. Sitä pahentavat jalkapöytä- ja varvasluiden nivelrikko ja korkeakorkoisten kenkien käyttö.

Joskus hermohaara voi jäädä puristuksiin jalkapöytäluiden väliin. Kivulias tila tunnetaan Mortonin metatarsalgiana ja sitä hoidetaan kortisoniruiskein tai vapautusleikkauksella. Vaivaisenluu (hallux valgus) johtuu ensimmäisen jalkapöytäluun kääntymisestä ulospäin. Virheasennon pahentuessa jalkapöytäluu voi mennä sijoiltaan nilkkaluuhun liittyvässä nivelessä. Vaivaisenluu johtunee ainakin osittain kenkien käytöstä, koska paljain jaloin liikkuvilla kansoilla sitä ei tavata.

Jalkapohjan takaosaan paikallistuvan kivun yleinen syy on jalkapohjan jännekalvon ärtymistila (plantaarifaskiitti). Kalvon kiinnittymiskohta kantaluuhun tulehtuu, mikä johtaa piikkimäiseen luun uudismuodostumaan puolella potilaista. Kipu tuntuu kantaluun etuosassa ja on usein voimakkaimmillaan ylös noustessa. Hoitona on silikonikantalappu tai tukipohjallinen, venytysharjoitukset, tulehduskipulääkkeet ja joskus kortisonipistos. Kuormituksen vähentämiseksi on tarpeen rajoittaa liikuntaa hoidon aikana. Painonhallinta on tärkeä ennaltaehkäisyn keino.

Pitkäkestoinen tai epätavallisen voimakas kuormitus voi aiheuttaa hiusmurtuman jalkapöytäluuhun. Aluksi jalkaterän kipu tuntuu vain kävellessä, mutta muuttuu myöhemmin levossakin tuntuvaksi säryksi.

Rasitusmurtuma näkyy röntgenkuvassa aikaisintaan kaksi viikkoa murtuman jälkeen, mutta magneettikuvalla murtuman aiheuttamat muutokset voidaan todeta välittömästi. Jalkaterän valtimoiden kalkkiutumisesta johtuva huono verenkierto ilmenee jalkapohjan puutumisena tai kipuna kävellessä. Yleensä kalkkiuma on silloin verisuonistossa yleisemminkin ja potilaalla on myös säärivaltimon vajaatoiminnasta johtuva katkokävelyoire.

Verenkierron vajauksesta seuraa lämpötilan lasku: jalkaterä tuntuu käteen kylmältä ja näyttää usein sinertävältä.

Tavallisin jalkapohjien kiputilan neurologinen syy on ääreishermoston vajaatoiminta, polyneuropatia. Sen yleisimmät aiheuttajat ovat sokeritauti ja liiallinen alkoholin käyttö. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos voivat olla polyneuropatian syynä. Pieni osa polyneuropatioista on perinnöllisiä. Ensioire on jalkaterien hermosärky, ja mukana voi olla puutumista tai erilaisia tuntohäiriöitä.

Pidemmälle edenneisiin tiloihin liittyy myös lihasheikkoutta. Polyneuropatian toteaminen perustuu vastaanotolla tehtävään neurologiseen tutkimukseen, hermoratamittaukseen (ENMG) sekä laboratoriotutkimuksiin, joilla pyritään selvittämään taustalla oleva häiriö. Hoito määräytyy aiheuttajan mukaisesti. Polyneuropatian aiheuttamaan kipuun eivät tavanomaiset kipulääkkeet yleensä auta.

Kannattaa siis käyttää hermovauriokivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, kuten amitriptyliiniä, pregabaliinia, duloksetiinia tai venlafaksiinia.

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.