Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen seitsemänkymppinen nainen ja käynyt tunnollisesti vuosittain gynekologin vastaanotolla. Onko se tarpeen, kun ei ole enää seksielämää? Ei ole ollut kymmeneen vuoteen enkä usko, että tulee enää olemaankaan.

Gynekologinen tutkimus käsittää naisen terveyteen liittyvien ongelmien selvittelyn sekä kliinisen tutkimuksen, johon kuuluu vatsan tunnustelu sekä gynekologinen sisätutkimus. Tarvittaessa tehdään myös rintojen tunnustelu. Tutkimuksia tekevät gynekologien lisäksi mm. terveyskeskuslääkärit.

Gynekologista tutkimusta suositellaan tehtäväksi 1–3 vuoden välein ja aina poikkeavien gynekologisten oireiden tai alavatsavaivojen yhteydessä.

Säännöllinen hormonilääkitys edellyttää yleensä vuosittaista tarkistusta. Jotkut gynekologiset sairaudet, esimerkiksi endometrioosi tai hoidettu gynekologinen syöpä voivat edellyttää säännöllistä seurantaa.

Gynekologiseen tutkimukseen voi liittyä papa- eli irtosolukokeen otto. Papa-kokeita otetaan myös seulontatutkimusten puitteissa viiden vuoden välein. Seulontaiän (60 vuotta) jälkeenkin tutkimuksia kannattaa ottaa noin viiden vuoden välein, jos kohtua ei ole poistettu. Jos kohtu on poistettu kohdunkaulan solumuutoksien vuoksi tai papakokeessa on nuorempana ollut muutoksia, suositellaan papaa otettavaksi 2–3 vuoden välein.

Kysyjälle sanoisin, että hänen ei tarvitse käydä vuosittaisissa tarkastuksissa, jos mitään oireita ei ole. Tutkimuksiin pitää lähteä, jos tulee vaivoja. Näistä tärkeimpiä ovat verinen vuoto emättimestä (niukkakin) tai alavatsakivut, joille ei löydy muuta selitystä. Gynekologisesta tutkimuksesta voi myös olla apua virtsaoireiden selvittelyssä.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.