Olen lukenut että miehillä alkoholin käytön riskiraja on 24 annosta viikossa. Haluaisin saada tietää, mitä kaikkia riskejä on, jos tämän rajan säännöllisesti ja moninkertaisesti ylittää. Aviomieheni, 49-vuotias, juo keskiolutta päivittäin hyvinkin runsaasti. Työpäivän päätteeksi olutta kuluu 3–4 litraa, ja viikonlopun aikana kulutus on kahdessa vuorokaudessa 12–16 litraa ellei enemmänkin. Hänen normaali kulutuksensa on siis lähes 80 annosta viikossa. Hän juo olutta pitkin päivää eikä yleensä vaikuta kovin päihtyneeltä, mutta asia silti sekä ahdistaa että huolestuttaa minua.

Kysyjän huoli on kovasti aiheellinen. Yleisesti käytetyt alkoholin riskirajat kuvaavat sitä, että henkilön riski sairastua alkoholisairauksiin suurenee, jos viikkokulutus ylittyy. Näitä sairauksia ovat ennen kaikkea sydämen, verisuonten ja hermoston sairauksia. Mihin sitten riskiraja vedetään, riippuu siitä, kuinka suuresta riskistä puhutaan. Eri maissa myös kulttuuriset tekijät näyttävät vaikuttavan siihen, millainen alkoholinkäyttö katsotaan haitalliseksi. Meillä haitat näyttävät lisääntyvät humalahakuisen juomisen seurauksena. Suomalainen Käypä hoito -suositus asettaa sellaiseksi ylärajaksi, josta keskimäärin ei ole haittaa miehille, 3 ravintola-annosta päivässä (noin 20 annosta viikossa) ja naisille 1,5 annosta päivässä (noin 10 annosta viikossa).

Kysyjän aviomiehen kulutus ylittää haitattomaksi katsotun kulutuksen ylärajan moninkertaisesti. Käytetyt määrät ovat sellaisia, että niistä mitä suurimmalla todennäköisyydellä on huomattavia terveyshaittoja. Runsas alkoholin käyttö lisää todennäköisyyttä sairastua moniin sairauksiin, kuten maksakirroosiin, ruoansulatuskanavan syöpiin, haimatulehdukseen, verenpainetautiin ja tämän seurauksena sydämen ja aivoverenkierron sairauksiin. Lisäksi alkoholinkäyttö lisää riskiä joutua tapaturmiin.

Kuvatut olutmäärät sisältävät jo pelkästään energiaa noin 1800 kilokaloria päivässä. Se on puolet kevyttä työtä tekevän päivittäisestä energiatarpeesta. Siksi runsas oluenjuonti yleensä johtaa myös ylipainoon ja tästä johtuviin terveysongelmiin, kuten diabetesriskin lisääntymiseen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin. Lisäksi tuollaiset määrät aiheuttavat vähitellen monenlaista muutakin haittaa, kuten keskushermoston vaurioita ja impotenssia.

Vaikka yksilöllinen vaihtelu elimistön kyvystä kestää alkoholia on suuri, on erittäin todennäköistä, että näillä määrillä haitoista on nyt jo ainakin viitteitä, esimerkiksi kohonneena verenpaineena. Mikäli kulutus jatkuu samanlaisena, haitat vain lisääntyvät.

Kysyjää varmaankin askarruttaa, mitä hän voisi tehdä. Oleellista olisi, että aviomies tulisi tietoiseksi käyttämänsä alkoholimäärän haitoista sekä nyt että varsinkin tulevaisuudessa. Keinoista vähentää oluenkäyttöä ja löytää vaihtoehtoja nykyisille elintavoille voi keskustella esimerkiksi paikallisen terveydenhoitajan tai A-klinikan työntekijän kanssa. Internetistä on myös saatavilla paljon tietoa ja neuvoja osoitteesta www.paihdelinkki.fi.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.