Olen lukenut että miehillä alkoholin käytön riskiraja on 24 annosta viikossa. Haluaisin saada tietää, mitä kaikkia riskejä on, jos tämän rajan säännöllisesti ja moninkertaisesti ylittää. Aviomieheni, 49-vuotias, juo keskiolutta päivittäin hyvinkin runsaasti. Työpäivän päätteeksi olutta kuluu 3–4 litraa, ja viikonlopun aikana kulutus on kahdessa vuorokaudessa 12–16 litraa ellei enemmänkin. Hänen normaali kulutuksensa on siis lähes 80 annosta viikossa. Hän juo olutta pitkin päivää eikä yleensä vaikuta kovin päihtyneeltä, mutta asia silti sekä ahdistaa että huolestuttaa minua.

Kysyjän huoli on kovasti aiheellinen. Yleisesti käytetyt alkoholin riskirajat kuvaavat sitä, että henkilön riski sairastua alkoholisairauksiin suurenee, jos viikkokulutus ylittyy. Näitä sairauksia ovat ennen kaikkea sydämen, verisuonten ja hermoston sairauksia. Mihin sitten riskiraja vedetään, riippuu siitä, kuinka suuresta riskistä puhutaan. Eri maissa myös kulttuuriset tekijät näyttävät vaikuttavan siihen, millainen alkoholinkäyttö katsotaan haitalliseksi. Meillä haitat näyttävät lisääntyvät humalahakuisen juomisen seurauksena. Suomalainen Käypä hoito -suositus asettaa sellaiseksi ylärajaksi, josta keskimäärin ei ole haittaa miehille, 3 ravintola-annosta päivässä (noin 20 annosta viikossa) ja naisille 1,5 annosta päivässä (noin 10 annosta viikossa).

Kysyjän aviomiehen kulutus ylittää haitattomaksi katsotun kulutuksen ylärajan moninkertaisesti. Käytetyt määrät ovat sellaisia, että niistä mitä suurimmalla todennäköisyydellä on huomattavia terveyshaittoja. Runsas alkoholin käyttö lisää todennäköisyyttä sairastua moniin sairauksiin, kuten maksakirroosiin, ruoansulatuskanavan syöpiin, haimatulehdukseen, verenpainetautiin ja tämän seurauksena sydämen ja aivoverenkierron sairauksiin. Lisäksi alkoholinkäyttö lisää riskiä joutua tapaturmiin.

Kuvatut olutmäärät sisältävät jo pelkästään energiaa noin 1800 kilokaloria päivässä. Se on puolet kevyttä työtä tekevän päivittäisestä energiatarpeesta. Siksi runsas oluenjuonti yleensä johtaa myös ylipainoon ja tästä johtuviin terveysongelmiin, kuten diabetesriskin lisääntymiseen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin. Lisäksi tuollaiset määrät aiheuttavat vähitellen monenlaista muutakin haittaa, kuten keskushermoston vaurioita ja impotenssia.

Vaikka yksilöllinen vaihtelu elimistön kyvystä kestää alkoholia on suuri, on erittäin todennäköistä, että näillä määrillä haitoista on nyt jo ainakin viitteitä, esimerkiksi kohonneena verenpaineena. Mikäli kulutus jatkuu samanlaisena, haitat vain lisääntyvät.

Kysyjää varmaankin askarruttaa, mitä hän voisi tehdä. Oleellista olisi, että aviomies tulisi tietoiseksi käyttämänsä alkoholimäärän haitoista sekä nyt että varsinkin tulevaisuudessa. Keinoista vähentää oluenkäyttöä ja löytää vaihtoehtoja nykyisille elintavoille voi keskustella esimerkiksi paikallisen terveydenhoitajan tai A-klinikan työntekijän kanssa. Internetistä on myös saatavilla paljon tietoa ja neuvoja osoitteesta www.paihdelinkki.fi.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.