
Ruokailun jälkeen oikealla ylävatsassa kouristava kipu voi olla merkki sappikivikohtauksesta. Se iskee helposti juhlapyhien jälkeen, kun pöydät notkuvat rasvaista syötävää. Mikä pahentaa oireita ja miten kivitaudilta voisi välttyä?
Kun ruoka saapuu mahalaukusta pohjukaissuoleen, sappirakko supistuu ja ruiskuttaa sinne rasvoja ja rasvaliukoisia vitamiineja pilkkovaa, myrkynvihreää sappinestettä.
Jos matkan varrelle sattuu sappikiviä, syntyy aaltoileva ja vyömäinen kipu, johon voi liittyä pahoinvointia tai oksentelua. Tavallisesti kipu säteilee oikean lapaluun seutuun tai hartioihin.
Syvään hengittäminen voimistaa kipua.
– Kipu on niin ankaraa, että iholle saattaa nousta kylmä hiki. Useimmat hakeutuvat tässä vaiheessa päivystykseen, kertoo erikoislääkäri Juha-Matti Laaksonen.
Yli 10 vuoden kokemus gastroenterologina on kuitenkin osoittanut, että oireiden kirjo on laaja.
Joillekin tulee ruokailun jälkeen voimakkaan kivun sijaan kuvottava ja aavistuksen täyttävä, turvottava olo.
Liikkuva kivi kipuilee
Joskus kolesterolin ja sappisuolojen pitoisuus kasvaa sappinesteessä niin suureksi, että ne kiteytyvät ja syntyy sappikiviä.
Kipu syntyy, kun kivi kiilautuu sappirakon laskutiehyen suulle ja sileälihaksinen seinämä yrittää ”tuupata” kiveä eteenpäin.
– On vähän tuuristakin kiinni, miten kivet sappiteissä kiilautuvat. Toisaalta sappirakko voi olla pullollaan kiviä, mutta ihminen on niistä autuaan tietämätön. Sitten joskus jo yksikin kivi voi aiheuttaa kovia kipuja, kertoo gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Jukka Harju.
Ensiapuna kipulääkettä
Sappikipukohtauksen saanut saa uuden kohtauksen noin 50 prosentin todennäköisyydellä seuraavan vuoden aikana.
– Tulehduskipulääke voi helpottaa oloa, mutta on olemassa myös yhdistelmälääke, jossa on kipulääkettä ja lihaskouristuksia laukaisevaa, sappirakon seinämän lihasta rentouttavaa lääkettä. Jos lääkettä on määrätty, sitä voi ottaa ja odotella, hellittääkö kipu parin tunnin kuluessa, toteaa Jukka Harju.
Jos kipukohtaus vie päivystykseen, lääkettä annetaan usein suoraan laskimoon.
Vaaraksi ilman hoitoa
Sappikivitauti on hoidettava, sillä tulehtunut sappirakko saattaa puhjeta.
Pitkään jatkuessaan tulehdus saattaa altistaa jopa sappirakon syövälle.
Sappirakon puhkeaminen taas voi aiheuttaa märkäpaiseen maksaan.
– Akuutissa sappirakontulehduksessa kipu on voimakasta, voi olla kuumetta ja tulehdusarvot saattavat nousta. Kun tulehdus kroonistuu, voi olla vain pientä jäytävää kipua pitkän aikaa, Laaksonen sanoo.
Pois vaikka suun kautta
Ultraäänessä sappirakon kivet näkyvät hyvin, mutta sapenjohtimen kivien tutkimisessa magneettikuvaus on tarkempi tutkimus.
– Jos pääsapenjohtimessa havaitaan kiviä, ne voidaan poistaa niin sanotulla ERCP-tekniikalla eli suun kautta tehtävällä tähystyksellä. Tutkimuksessa sappiteihin ruiskutetaan varjoainetta ja sappikiviä voidaan poistaa tutkimuksen yhteydessä erilaisilla instrumenteilla, kertoo Juha-Matti Laaksonen.
ERCP onnistuu usein kipulääkityksen ja rauhoittavan lääkityksen turvin, mutta joitakin potilaita joudutaan nukuttamaan toimenpiteeseen.
Vaikka on olemassa myös sappikiviä liuottavia lääkkeitä, ne purevat vain pieniin sappikiviin. Oireet myös palaavat herkästi lääkityksen lopettamisen jälkeen. Lääkitykseen turvaudutaan vain silloin, jos kirurginen hoito ei ole mahdollista.
Sappikohtauksen oireita pahentavat
- Rasvaiset ja käristetyt ruoat.
- Kaasua muodostavat ruoat, kuten kaalit, sipulit, lanttu, sienet, pavut, linssit ja herneet sekä omena ja päärynä.
- Etikka ja etikkaa sisältävät säilykkeet.
- Hiilihapotetut juomat ja kahvi.
- Kananmuna.
- Mausteiset ja savustetut ruoat.
- Vastaleivottu leipä ja pulla.
- Makeutusaineet, kuten sorbitoli ja ksylitoli.
Kiviriskiä nostavat
- SAPPIKIVET ovat yleisiä – ainakin kymmenellä prosentilla väestöstä on jossain elämänsä vaiheessa sappikiviä. Iän myötä kolesterolin eritys sappeen lisääntyy, mikä nostaa sappikivien syntyä.
- NAISILLA sappikivet ovat miehiä yleisempiä, sillä estrogeeni lisää kolesterolin eritystä sappeen.
- YLIPAINO, paasto ja vikkelä laihtuminen voimistavat myös kolesterolin muodostusta ja erittymistä sappinesteeseen. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö sekä vähäinen liikunta altistavat nekin sappikiville.
- KARPPAUS, jossa proteiineja ja rasvoja tankataan ja hiilihydraatteja vältellään, altistaa sappikivitaudille. Sen sijaan kuitupitoinen ruokavalio sitoo sappihappoja ja vähentää näin sappikivien muodostusta. Kuituja saa helposti esimerkiksi hedelmistä, marjoista, juureksista, pavuista, täysjyväviljasta ja kaurasta.
Asiantuntijat: Jukka Harju, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, HUS. Juha-Matti Laaksonen, gastroenterologian erikoislääkäri, Pihlajalinna.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta