Aloitin puoli vuotta sitten hormonihoidon vaihdevuosioireiden vuoksi. Kuukautiset olivat olleet pois lähes kaksi vuotta ennen hoidon aloitusta. Aloitettu valmiste on tablettihoito, jota syödään jatkuvasti ja jokaisessa tabletissa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Minulla alkoi verinen vuoto, jonka vuoksi tehtiin kaavinta. Mitään erityistä ei löytynyt ja lääkäri oli kehottanut jatkamaan samaa hormonivalmistetta. Tiputteluvuoto on jatkunut ajoittain ja olen huolissani.

Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa tehokkaasti hormonihoidolla. Oireiden hoitoon tarvitaan estrogeenia joko suun tai ihon kautta. Estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvoa ja voi pitkään käytettynä aiheuttaa kohdun limakalvolle paksuntumista ja kudosmuutoksia. Kohdun limakalvoa suojataan käyttämällä keltarauhashormonia. Tähän on useampia tapoja.

Keltarauhashormoni voidaan antaa jaksoittain, 10–14 vrk ajan kerran kuussa, tällöin seurauksena on kuukautisvuodon tyyppinen tyhjentymisvuoto. Jos keltarauhashormoni annetaan pienenä annoksena päivittäin, yhdessä estrogeenin kanssa, vuodot pysyvät yleensä pois. Tämä hoito onnistuu, kun naisen omien kuukautisten loppumisesta on kulunut riittävästi aikaa, tai perinteisellä hoidolla tyhjentymisvuodot ovat niukentuneet. Keltarauhashormoni voidaan myös annostella suoraan kohtuonteloon hormonikierukan avulla, jolloin vältetään vuodot.

Kysyjän tapauksessa vuodoton hoito ei ole onnistunut, vaikka omat kuukautiset olivat jo loppuneet pari vuotta aiemmin. Yleissääntönä voi pitää, että vuodotonta hoitoa voi yrittää, jos kuukautisten loppumisesta on yli vuosi. Silloinkin jopa puolelle naisista tulee ainakin niukkaa tiputteluvuotoa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Vuotojen pitäisi kuitenkin loppua puolen vuoden kuluessa.

Jos vuotohäiriöt pitkittyvät tai tulee runsasta vuotoa, pitää kohdun tilanne tutkia. Yleensä kaavintaa ei tarvita, mutta kysyjän tapauksessa siihen ilmeisesti turvauduttiin, koska vuoto oli runsasta. Pelkkä gynekologinen tutkimus ei riitä vaan kohdun limakalvon paksuus ja rakenne pitää tutkia emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Samalla nähdään, onko kohdussa myoomia tai muuta poikkeavaa. Kohdun limakalvolta otetaan kudosnäyte pehmeällä kapealla muovikatetrilla, sen avulla voidaan selvittää kudosmuutokset. Tämä tutkimus on syrjäyttänyt kaavinnan lähes kokonaan.

Jos vuotohäiriöt jatkuvat, vaikka tutkimuksissa ei mitään syytä ole löytynyt, kannattaa harkita hoitomuodon vaihtamista. Vaikka ylimääräinen vuoto ei ole vaarallista, se on kuitenkin turha hoidon haitta. Lääkärin kannalta tilanne taas aiheuttaa pohdintaa, milloin vuotojen vuoksi pitää tehdä uudet tutkimukset. Hoitovaihtoehtoja on useampia ja niistä kannattaa keskustella gynekologin kanssa.

Hormonityypin tai -annoksen vaihto voi auttaa.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.