krampit suonenveto magnesium suola
Kuva Shutterstock

Mistä johtuvat päivittäiset krampit selkä-, vatsa- ja reisilihaksissa sekä jalkapohjien ja sormien kramppaamiset? Pilatestunneilla lihakseni kramppaavat aina, lämpimästä asusta ei ole ollut apua. Olen kokeillut syvävenyttelyä huoneessa, jossa lämpötila oli 38 astetta, sielläkin lihakset kramppasivat. Olen kokeillut myös magnesiumia, josta ei ollut apua. Mikä neuvoksi?

Lihaskrampilla (spasmilla, ”suonenvedolla”) tarkoitetaan lihasten jännittymistä henkilön sitä tahtomatta. Jännittynyt lihas kiristyy, ja jos kramppi on voimakas, kipua lihakseen tulee jokseenkin välittömästi, toisinaan vähitellen, kun jännittyneeseen lihakseen kertyy maitohappoa. Äkilliset lihasjännitykset ovat yleisiä jaloissa, hyvin tavallisesti pohkeissa. Pitkäaikaisen lihasjännityksen aiheuttama kipu taas on monelle tuttu niskan lihaksissa.

Kramppi voi kestää muutamasta sekunnista tuntikausiin. Krampit ovat hyvin yleisiä, kaikki niitä joskus kokevat, mutta joillakin ne voivat olla päivittäisiä vieraita. Tavallisia krampit ovat urheilijoilla ja muillakin liikuntasuorituksessa. Toisaalta pitkällinen samassa, etenkin hankalassa asennossa olo voi aiheuttaa lihaksen tahdottoman jännittymisen. Monille ikääntyneille ovat tuttuja yölliset krampit.

Kaikki äkilliset lihaskivut eivät suinkaan ole kramppeja. Esimerkiksi verisuonten ahtautumisesta johtuva hapenpuute voi aiheuttaa kipua lihaksessa, mutta tämä ei aiheuta kramppia. Muista kivuista krampin erottaa juuri lihaksen jännittymisestä, joka ilmenee sekä lihaksen tai lihasryhmän kovettumisena ja sen supistumisen aiheuttamana raajan jännittymisenä tiettyyn asentoon. Tyypillisesti esimerkiksi pohjelihaskramppi kiristää akillesjännettä ja vetää jalkaterää ojennukseen.

Lihakset voivat krampata esimerkiksi hankalissa suolatasapainon häiriöissä. Terveellä ihmisellä tällainen on harvinaista, mutta kuivuminen voi sellaisen aiheuttaa. Jälkimmäisiä voi olla myös esimerkiksi munuaistaudin yhteydessä, mutta kramppi ei suinkaan ole munuaissairauden ensi-ilmentymä. Yksi suolatasapainon häiriö on magnesiumin puute, mutta normaalia ruokavaliota noudattava ei siitä kärsi, joten lisämagnesiumin nauttiminen ei siksi poista kramppeja. Magnesiumin puute voi kyllä olla joskus raskaana olevan alaraajakramppien syy, ja tällöin kramppien todennäköisyyttä voi vielä lisätä sikiön painon aiheuttama laskimoverenkierron hidastuminen.

Myös lääkeaineet saattavat herkistää lihaskouristuksille. Tällaisia ovat ymmärrettävästi nesteenpoistolääkkeet, jotka vaikuttavat suolatasapainoon, sekä eräät muut lääkkeet kuten Alzheimerin taudin lääke donepetsiili, osteoporoosin hoitoon käytetty raloksifeeni, verenpaineeseen käytetty nifedipiini tai kolesterolin alentamiseksi käytetyt statiinilääkkeet.Joskus kramppi voi olla tahdonalaisen ja ei-tahdonalaisen lihastoiminnan välimaastossa, esimerkiksi ”kirjoittajan kramppi” paljosta käsin kirjoittamisesta. Valitettavasti useimmiten kramppien syy jää epäselväksi.

Kysyjän ongelma liittyy juuri pilatesharjoituksiin, mikä voisi ehkä selittyä tavallisesta poikkeavilla asennoilla ja lihasjännityksillä. Ensin pitäisi selvittää, onko kyse tosiaankin krampeista vai mahdollisesti muista lihaskivuista. Meneekö kramppi ohi lihasta venyttämällä? Jos käytössä on lääkkeitä, tulisi näidenkin mahdollinen osuus kramppeihin selvittää. Jos taas erityistä syytä ei löydy, paras hoito on ennaltaehkäisy, mikä tarkoittaa sellaisten liikesuoritusten välttämistä, joihin krampit liittyvät. Kramppeja voidaan myös jossakin määrin ehkäistä lääkkeillä (esimerkiksi kiniini), mutta niiden käytön tulee olla vain tilapäistä.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Näin vartalonmuokkaus onnistuu.

Kiinteytyminen on sitkeimpiä laihdutusmyyttejä. Varsinkin naisia kehotetaan usein pumppaamaan kuntosalilla kevyitä ja pitkiä, yli 15 toiston sarjoja. Todellisuudessa pikkupainot eivät muokkaa kroppaa juuri lainkaan.

Kuormittava lihaskuntoharjoittelu muokkaa vartaloa parhaiten.

Kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että ihonalainen rasvakerros pienenee ja lihas kasvaa. Lihasten kasvu taas vaatii isompia painoja.

Valitse vastukset, joilla jaksat tehdä 8–12 toistoa ja 3–4 sarjaa, sillä tällä alueella lihas kasvaa tehokkaimmin.

Kehoa muokkaavat perusliikkeet, kuten kyykyt, maastaveto ja erilaiset punnerrusliikkeet. Ne rasittavat isoja lihasryhmiä ja kuluttavat paljon energiaa myös treenin aikana.

Salitreeni ei lihota

Kova liikunta voi kerryttää lihaksiin nestettä ja nostaa vaakalukemia hetkellisesti.

Kova harjoittelu aiheuttaa lihaksiin pieniä repeämiä. Kun keho alkaa korjata vaurioita, lihaksiin pakkautuu tulehdusta parantavia aineita ja nestettä. Vaakalukemat saattavat hetkellisesti kivuta muutaman kilon. Tilanne kuitenkin tasaantuu yleensä viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Myös lihasmassan kertyminen voi nostaa vaakalukemia. Lihas kasvaa kuitenkin hitaasti kuukausien saatossa. Aloittelija voi kerryttää tyypillisesti noin puoli kiloa lihasmassaa kuukaudessa säännöllisellä voimaharjoittelulla, kolme kiloa vuodessa on varsinkin naiselle jo kova saavutus.

Paino vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan. Vaakaa realistisemman kuvan laihtumisesta antaa mittanauha. Kokeile ensin treenata kuukausi ja vertaile lukemia vasta sitten.

Ajan kanssa vaatekoko todennäköisesti pienenee, sillä kilo lihasmassaa vie vähemmän tilaa kuin sama määrä rasvaa. Lihassolut pitävät myös aineenvaihdunnan vilkkaana: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu levossakin.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

 

Kuva Shutterstock

Rivakka suursiivous voi olla yhtä hyvää rasvanpolttoliikuntaa kuin spinningtunti.

Kaikki liikunta polttaa rasvaa, spurttailu jopa tasaista puurtamista tehokkaammin.

Keho käyttää suhteessa enemmän rasvaa energianlähteenä, kun liikkuu matalalla sykkeellä, esimerkiksi kävellen. Kova treeni kuitenkin kuluttaa samassa ajassa enemmän energiaa, ja siinä sivussa rasvakin palaa tehokkaammin. Siksi kevyen reippailun kutsuminen rasvanpolttoliikunnaksi johtaa herkästi harhaan.

Harva myöskään tietää omaa maksimisykettään, josta rasvanpolttoalue lasketaan.

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan rasvasoluja polttaa parhaiten sykettä nostava intervallitreeni.

Eräässä tutkimuksessa lyhyet, kahdeksan sekunnin kiihdyttelyt puolen tunnin pyörälenkin lomassa kolminkertaistivat rasvan palamisen.

Yhtenä selityksenä tutkijat pitävät katekoliamiini-hormoneita, joita nopea spurttailu vapauttaa erityisen tehokkaasti. Ne polttavat etenkin keskivartalolle ja sisäelimien ympärille kertyvää rasvaa.

Intervalleilla voi kokeilla maustaa muuta liikuntaa vaikka kerran tai kahdesti viikossa.

Sykkeitä tai vauhteja tärkeämpää on se, että liikkuu usein.

Treenin jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy, mutta vain tunniksi pariksi. Harjoittelun jälkeen keho alkaa välittömästi valmistautua seuraavaan koitokseen ja korjata itseään, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy.

Jälkipolton roolia on kuitenkin liioiteltu rutkasti. Sitä on tutkittu lähinnä huippu-urheilijoilla, ei peruskuntoilijoilla. Tunnin hölkkälenkin jälkeen aineenvaihdunta palautuu yleensä jo tunnissa normaaliuomiinsa. Ekstrakaloreita kuluu tavallisesti muutama kymmenen, eli suklaapalan verran.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.