krampit suonenveto magnesium suola
Kuva Shutterstock

Mistä johtuvat päivittäiset krampit selkä-, vatsa- ja reisilihaksissa sekä jalkapohjien ja sormien kramppaamiset? Pilatestunneilla lihakseni kramppaavat aina, lämpimästä asusta ei ole ollut apua. Olen kokeillut syvävenyttelyä huoneessa, jossa lämpötila oli 38 astetta, sielläkin lihakset kramppasivat. Olen kokeillut myös magnesiumia, josta ei ollut apua. Mikä neuvoksi?

Lihaskrampilla (spasmilla, ”suonenvedolla”) tarkoitetaan lihasten jännittymistä henkilön sitä tahtomatta. Jännittynyt lihas kiristyy, ja jos kramppi on voimakas, kipua lihakseen tulee jokseenkin välittömästi, toisinaan vähitellen, kun jännittyneeseen lihakseen kertyy maitohappoa. Äkilliset lihasjännitykset ovat yleisiä jaloissa, hyvin tavallisesti pohkeissa. Pitkäaikaisen lihasjännityksen aiheuttama kipu taas on monelle tuttu niskan lihaksissa.

Kramppi voi kestää muutamasta sekunnista tuntikausiin. Krampit ovat hyvin yleisiä, kaikki niitä joskus kokevat, mutta joillakin ne voivat olla päivittäisiä vieraita. Tavallisia krampit ovat urheilijoilla ja muillakin liikuntasuorituksessa. Toisaalta pitkällinen samassa, etenkin hankalassa asennossa olo voi aiheuttaa lihaksen tahdottoman jännittymisen. Monille ikääntyneille ovat tuttuja yölliset krampit.

Kaikki äkilliset lihaskivut eivät suinkaan ole kramppeja. Esimerkiksi verisuonten ahtautumisesta johtuva hapenpuute voi aiheuttaa kipua lihaksessa, mutta tämä ei aiheuta kramppia. Muista kivuista krampin erottaa juuri lihaksen jännittymisestä, joka ilmenee sekä lihaksen tai lihasryhmän kovettumisena ja sen supistumisen aiheuttamana raajan jännittymisenä tiettyyn asentoon. Tyypillisesti esimerkiksi pohjelihaskramppi kiristää akillesjännettä ja vetää jalkaterää ojennukseen.

Lihakset voivat krampata esimerkiksi hankalissa suolatasapainon häiriöissä. Terveellä ihmisellä tällainen on harvinaista, mutta kuivuminen voi sellaisen aiheuttaa. Jälkimmäisiä voi olla myös esimerkiksi munuaistaudin yhteydessä, mutta kramppi ei suinkaan ole munuaissairauden ensi-ilmentymä. Yksi suolatasapainon häiriö on magnesiumin puute, mutta normaalia ruokavaliota noudattava ei siitä kärsi, joten lisämagnesiumin nauttiminen ei siksi poista kramppeja. Magnesiumin puute voi kyllä olla joskus raskaana olevan alaraajakramppien syy, ja tällöin kramppien todennäköisyyttä voi vielä lisätä sikiön painon aiheuttama laskimoverenkierron hidastuminen.

Myös lääkeaineet saattavat herkistää lihaskouristuksille. Tällaisia ovat ymmärrettävästi nesteenpoistolääkkeet, jotka vaikuttavat suolatasapainoon, sekä eräät muut lääkkeet kuten Alzheimerin taudin lääke donepetsiili, osteoporoosin hoitoon käytetty raloksifeeni, verenpaineeseen käytetty nifedipiini tai kolesterolin alentamiseksi käytetyt statiinilääkkeet.Joskus kramppi voi olla tahdonalaisen ja ei-tahdonalaisen lihastoiminnan välimaastossa, esimerkiksi ”kirjoittajan kramppi” paljosta käsin kirjoittamisesta. Valitettavasti useimmiten kramppien syy jää epäselväksi.

Kysyjän ongelma liittyy juuri pilatesharjoituksiin, mikä voisi ehkä selittyä tavallisesta poikkeavilla asennoilla ja lihasjännityksillä. Ensin pitäisi selvittää, onko kyse tosiaankin krampeista vai mahdollisesti muista lihaskivuista. Meneekö kramppi ohi lihasta venyttämällä? Jos käytössä on lääkkeitä, tulisi näidenkin mahdollinen osuus kramppeihin selvittää. Jos taas erityistä syytä ei löydy, paras hoito on ennaltaehkäisy, mikä tarkoittaa sellaisten liikesuoritusten välttämistä, joihin krampit liittyvät. Kramppeja voidaan myös jossakin määrin ehkäistä lääkkeillä (esimerkiksi kiniini), mutta niiden käytön tulee olla vain tilapäistä.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.