Kärsin ujoudesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Miten pääsen eroon arkuudestani ilman psykoterapiaa tai lääkkeitä?

Ujouden taustalla on sekä synnynnäiseen temperamenttiin liittyvä arkuus että erilaiset arkuutta tai pelkoja synnyttäneet tai vahvistavat kokemukset. Osa lapsista ovat synnynnäiseltä temperamentiltaan arempia kuin toiset lapset. Tämä ominaisuus ei sellaisenaan ole mikään häiriö vaan luonteen piirre. Sosiaalinen arkuus voi olla myös suoja estäessään lasta tai aikuista ottamasta turhia riskejä erilaisissa vaaratilanteissa.

Korostunut ujous tai sosiaalinen arkuus voi kuitenkin olla niin työelämää kuin ihmissuhteita kaventavaa. Ujo nuori mies ei uskalla lähestyä tyttöjä, aloittaa keskustelua, hakea työtä tai pitää esitelmiä.

Ujoudesta tai sosiaalisesta arkuudesta kärsivä voi auttaa itseään joko erilaisin harjoittein (Marks I: Pelko – osa elämää, Prometheus kustannus Oy, Helsinki, 2008). ). Itsekin ujoudesta nuorena kärsinyt psykiatri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila on kirjoittanut erinomaisen ja koskettavan kirjan ujoudesta ja sen taustoista (Mattila J: Ujoudesta, yksinäisyydestä, WSOY, 2004).

Vaikka itsehoitokirjojen harjoitteet auttavatkin monia vapautumaan ujoudestaan, niin hakeutuminen sopivaan psykoterapiaan saattaa olla lopulta tehokkain tapa päästä eroon elämää kaventavasta sosiaalisesta arkuudesta. Yksinkertaisemmissa peloissa ratkaisukeskeinen terapia ja kognitiviinen käyttäytymisterapia ovat usein paras vaihtoehto. Jos ujouden taustalla on omaan historiaan liittyvät kipeät pelot tai traumat, voi tiivis psykoanalyyttinen psykoterapia tai traumaterapia olla paikallaan (Huttunen & Kalska: Psykoterapiat Suomessa, Kustannus Oy Duodecim, 2012).

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.