Alzheimerin taudin voi diagnosoida verikokeella mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Nykymenetelmillä varma diagnoosi perustuu oirekuvaan, aivokuvauksiin ja mahdollisiin selkäydinnestetutkimuksiin.Nature Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tämä onnistui mittaamalla potilaiden veren plasmasta ptau181-proteiinin pitoisuus. Kyseinen proteiini on Alzheimerin taudin merkkiaine ja sitä hyödynnetään myös selkäydinnesteestä tehtävissä mittauksissa.
Plasman ptau181-pitoisuuden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan potilaat, joilla oli Alzheimerin tautiin kuuluvia muutoksia ja erottamaan heidän terveistä osallistujista. Verinäytteestä saadut tulokset olivat linjassa myös potilaiden selkäydinnäytteistä ja aivokuvauksista saatujen tulosten kanssa. Tutkimus perustuu tietoihin 400 potilaasta, joilla oli dementiaan viittaavia oireita.
Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi ja varmistetaan lisätutkimuksissa, verinäytteestä tehtävä diagnoosi voi tulevaisuudessa nopeuttaa ja helpottaa Alzheimerin taudin toteamista. Viime vuonna toinen tutkijaryhmä raportoi myös pystyvänsä tunnistamaan verikokeen avulla ketkä perinnöllisesti Alzheimerin taudille alttiit todennäköisesti sairastuvat siihen. Tämä onnistui mittaamalla aivosolujen vahingoittumisesta kertovan neurofilamentin kevytketjun (NfL) pitoisuuksia verestä. Nämäkin tulokset pitää tosin vielä varmistaa lisätutkimuksissa.
Alzheimerin tauti on yleisin aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Noin 15–20 prosenttia yli 85-vuotiaista sairastaa sitä. Alzheimerin tautia voidaan jonkin verran hidastaa lääkkeillä, mutta siihen ei ole parantavaa hoitoa.
Uutispalvelu Duodecim
(Nature Medicine 2020;DOI:10.1038/s41591-0200762-2)https://doi.org/10.1038/s41591-020-0762-2
(000.000) 2020 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Alzheimerin tautia ja dementiaa sanotaan usein olevan aivojen diabetes eli jatkuvan korkean verensokerin seurausilmiöiksi. Siihen toimii silloin usein helpottavana asiana hiilihydraattien jättäminen vähiin ja antaa aivojen toimia ketoaineilla, jolloin aivosolujen mitokondriot pääsevät toipumaan.
"Based on the limited animal studies and clinical trials, KD has beneficial effects for enhancing mitochondrial function and cellular metabolism. It is associated with improved cognitive performance in elderly adults with AD. The improvement of the cognitive outcomes depends on the level and duration of ketosis."
Ketogenic Diet in Alzheimer’s Disease
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6720297/
Pekka Lönnroth
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
