Astmaa sairastavat voivat todennäköisemmin välttyä vakavilta astmakohtauksilta, jos he lääkityksensä lisäksi käyttävät D-vitamiinilisiä. Tuoreen meta-analyysin tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusnäyttöä.
D-vitamiinin on ajateltu auttavan astmaatikkoja, sillä joidenkin tutkimusten perusteella se tehostaa immuunipuolustusta ja vähentää hengitystietulehduksia. Hengitystietulehdukset ovat yleinen astmakohtausten aiheuttaja.
Nyt julkaistussa analyysissa yhdistettiin seitsemän satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella D-vitamiinilisiä astmalääkkeiden lisäksi käyttävien riski joutua sairaalaan astmakohtauksen takia oli puolet pienempi kuin verrokkien. Pelkällä astmalääkityksellä olevista niin kävi kuudelle potilaalle sadasta ja D-vitamiinia lääkkeiden lisäksi saaneista kolmelle sadasta.
Myös lievemmät astmakohtaukset, joista selvittiin ilman sairaalakäyntiä, olivat harvinaisempia D-vitamiiniryhmissä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 955 potilasta. D-vitamiinilisiin ei tutkimuksissa käytetyillä annoksilla liittynyt haittavaikutuksia.
Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös aiemmassa meta-analyysissa, mutta sen perusteella jäi epäselväksi, rajoittuuko D-vitamiinilisiin liitetty hyöty potilaisiin, joiden D-vitamiinitasot ovat valmiiksi alhaiset. Nyt julkaisussa analyysissa vaikutukset olivat suurimmat tässä potilasryhmässä, mutta ne havaittiin kuitenkin kaikilla riippumatta heidän D-vitamiinitasoistaan.
Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät olisivat monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita.
Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada D-vitamiinia päivittäin ainakin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa, mutta varsinkin talvisin tämä on todennäköisesti liian vähän. Aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja on nykykäsityksen mukaan suurin piirtein 100 mikrogrammaa.
Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Respiratory Medicine 2017;DOI:10.1016/S2213-2600(17)30306-5)http://www.thelancet.com/journals/lanres/article/PIIS2213-2600(17)30306-5/abstract

(2017104) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.