Astmaa sairastavat voivat todennäköisemmin välttyä vakavilta astmakohtauksilta, jos he lääkityksensä lisäksi käyttävät D-vitamiinilisiä. Tuoreen meta-analyysin tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusnäyttöä.
D-vitamiinin on ajateltu auttavan astmaatikkoja, sillä joidenkin tutkimusten perusteella se tehostaa immuunipuolustusta ja vähentää hengitystietulehduksia. Hengitystietulehdukset ovat yleinen astmakohtausten aiheuttaja.
Nyt julkaistussa analyysissa yhdistettiin seitsemän satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella D-vitamiinilisiä astmalääkkeiden lisäksi käyttävien riski joutua sairaalaan astmakohtauksen takia oli puolet pienempi kuin verrokkien. Pelkällä astmalääkityksellä olevista niin kävi kuudelle potilaalle sadasta ja D-vitamiinia lääkkeiden lisäksi saaneista kolmelle sadasta.
Myös lievemmät astmakohtaukset, joista selvittiin ilman sairaalakäyntiä, olivat harvinaisempia D-vitamiiniryhmissä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 955 potilasta. D-vitamiinilisiin ei tutkimuksissa käytetyillä annoksilla liittynyt haittavaikutuksia.
Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös aiemmassa meta-analyysissa, mutta sen perusteella jäi epäselväksi, rajoittuuko D-vitamiinilisiin liitetty hyöty potilaisiin, joiden D-vitamiinitasot ovat valmiiksi alhaiset. Nyt julkaisussa analyysissa vaikutukset olivat suurimmat tässä potilasryhmässä, mutta ne havaittiin kuitenkin kaikilla riippumatta heidän D-vitamiinitasoistaan.
Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät olisivat monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita.
Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada D-vitamiinia päivittäin ainakin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa, mutta varsinkin talvisin tämä on todennäköisesti liian vähän. Aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja on nykykäsityksen mukaan suurin piirtein 100 mikrogrammaa.
Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Respiratory Medicine 2017;DOI:10.1016/S2213-2600(17)30306-5)http://www.thelancet.com/journals/lanres/article/PIIS2213-2600(17)30306-5/abstract

(2017104) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.