D-vitamiinilisiä syövät astmaatikot näyttäisivät säästyvän pahoilta astmakohtauksilta jonkin verran todennäköisemmin kuin muut potilaat. Vielä on epäselvää koskeeko tämä kaikkia astmaatikkoja vai ainoastaan potilaita, joiden D-vitamiinitasot ovat liian alhaiset

Tieto perustuu arvostetun Cochrane-tutkijaverkoston katsaustutkimukseen, jossa analysoitiin aiheesta tehtyjä laadukkaita ja satunnaistettuja tutkimuksia. Tutkimuksia oli kymmenen ja niihin oli osallistunut yhteensä 435 lasta ja 658 aikuista, jotka sairastivat lievää tai kohtalaisesti oireilevaa astmaa.

Aineistojen analyysi osoitti suun kautta otettavien D-vitamiinilisien pienentävän vakavien, sairaalahoitoa vaativien astmakohtausten riskiä. D-vitamiinilisiä käyttävistä 3 prosenttia sai vakavan kohtauksen, kun muista potilaista 6 prosenttia joutui hakeutumaan sairaalaan tai päivystyspoliklinikalle. D-vitamiini ei kuitenkaan vaikuttanut potilaiden keuhkotoimintaan tai päivittäisiin astmaoireisiin. Kaikki potilaat käyttivät myös varsinaisia astmalääkityksiään 6–12 kuukautta kestäneiden tutkimusten ajan.

Havainnot perustuvat suhteellisen vähäiseen potilasmäärään ja lyhyisiin seurantoihin, joten tulokset pitää vielä varmistaa uusissa ja suuremmissa tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinivajaus on kuitenkin yhdistetty astmaoireiden pahenemiseen. D-vitamiinivajeen korjaamisen on havaittu myös vähentävän keuhkoahtaumatautia potevien oireita. D-vitamiini vaikuttaa elimistön vastustuskykyyn ja tulehdusreaktioihin, mikä saattaa selittää tulokset.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan. Kesällä auringonvalo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, mutta muulloin se pitää hankkia vitamiinilisistä ja ruoasta, kuten kalasta ja vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim
(Cochrane Database of Systematic Reviews 2016:DOI:10.1002/14651858.CD011511.pub2)
http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD011511.pub2

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.