Aivoverenkiertohäiriöitä pidetään eteisvärinä-rytmihäiriön pahimpana seurauksena, mutta niiden lisäksi eteisvärinä altistaa myös monille muille vakaville sydän- ja verisuonioireille.

British Medical Journalin julkaisemassa meta-analyysitutkimuksessa eteisvärinää potevien havaittiin sairastuvan tavallista todennäköisemmin sydämen vajaatoimintaan, sydäninfarktiin ja muihin vakaviin iskeemisiin sydänoireisiin, aivoinfarktiin sekä krooniseen munuaistautiin. He myös kuolivat tutkimusten aikana sydänoireisiin ja sydänperäiseen äkkikuolemaan muita todennäköisemmin. Myös kokonaiskuolleisuus oli heillä suurempaa.

Tulokset vahvistavat käsitystä eteisvärinään liittyvistä riskeistä ja osoittavat riskien olevan laajempia kuin usein ajatellaan. Havainnot kannustavat myös hoitamaan eteisvärinäpotilaita nykyistä monipuolisemmin. Yleensä eteisvärinäpotilaiden hoidossa keskitytään aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn ja muut sydän- ja verisuonitaudit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle.

Analyysissa oli mukana 104 tutkimusta, joihin oli yhteensä osallistunut lähes miljoona aikuista. Heistä runsaat puolet sairasti eteisvärinää.

Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin. Se aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta, väsymystä ja altistaa aivohalvauksille. Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;354:i4482)
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i4482

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.