Aivoverenkiertohäiriöitä pidetään eteisvärinä-rytmihäiriön pahimpana seurauksena, mutta niiden lisäksi eteisvärinä altistaa myös monille muille vakaville sydän- ja verisuonioireille.

British Medical Journalin julkaisemassa meta-analyysitutkimuksessa eteisvärinää potevien havaittiin sairastuvan tavallista todennäköisemmin sydämen vajaatoimintaan, sydäninfarktiin ja muihin vakaviin iskeemisiin sydänoireisiin, aivoinfarktiin sekä krooniseen munuaistautiin. He myös kuolivat tutkimusten aikana sydänoireisiin ja sydänperäiseen äkkikuolemaan muita todennäköisemmin. Myös kokonaiskuolleisuus oli heillä suurempaa.

Tulokset vahvistavat käsitystä eteisvärinään liittyvistä riskeistä ja osoittavat riskien olevan laajempia kuin usein ajatellaan. Havainnot kannustavat myös hoitamaan eteisvärinäpotilaita nykyistä monipuolisemmin. Yleensä eteisvärinäpotilaiden hoidossa keskitytään aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn ja muut sydän- ja verisuonitaudit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle.

Analyysissa oli mukana 104 tutkimusta, joihin oli yhteensä osallistunut lähes miljoona aikuista. Heistä runsaat puolet sairasti eteisvärinää.

Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin. Se aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta, väsymystä ja altistaa aivohalvauksille. Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;354:i4482)
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i4482

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.