Foolihappolisät saattavat hidastaa kroonisen munuaistaudin etenemistä ja parantaa munuaisten toimintaa, tuore tutkimus osoittaa. Kiinalaistutkijoiden havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä aiemmissa tutkimuksissa foolihappolisät eivät aina ole auttaneet munuaistautia potevia.

Foolihappo eli folaatti lukeutuu B-ryhmän vitamiineihin. Sitä saa mm. tuoreista kasviksista, hedelmistä, marjoista, pavuista, täysjyväviljasta ja maksasta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 15 000 kiinalaispotilasta satunnaistettiin runsaaksi neljäksi vuodeksi joko verenpainelääkitykselle tai foolihappo-verenpainelääkeyhdistelmälle. Kroonista munuaistautia poti 1 700 potilasta.

Tulosten perusteella foolihapporyhmäläisten munuaisten toiminta heikkeni hitaammin kuin pelkkää verenpainelääkettä saaneiden. Erityisesti foolihappo auttoi potilaita, joilla oli todettu krooninen munuaistauti jo ennen tutkimuksen alkua. Heillä munuaistauti eteni noin puolet hitaammin foolihappolisien ansiosta.

Kiinalaisten tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, missä foolihapon munuaisvaikutuksia on tutkittu maassa, jossa elintarvikkeisiin ei lisätä foolihappoa. Tämä voi myös selittää erot aiempiin tutkimuksiin. Monissa maissa foolihappoa lisätään viljatuotteisiin, koska se vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöitä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.4687
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.4687

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Eteisvärinä-rytmihäiriö kehittyy miehille noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin naisille, tuore eurooppalaistutkimus osoittaa. Miehillä sairastumiset yleistyvät 50. ikävuoden jälkeen ja naisilla vasta 60-vuotiaana.

Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä, ja ne perustuvat neljään eri tutkimukseen osallistuneen 80 000 potilaan terveystietoihin. Yksi tutkimuksista oli suomalainen FINNRISKI-tutkimus.Miesten eteisvärinäriski oli naisten riskiä suurempi lähes koko seurantojen ajan. Iän myötä erot kuitenkin tasoittuivat, ja 90-vuotiaana sekä naisista että miehistä noin neljännes oli sairastunut. Eteisvärinään sairastuneet menehtyivät 13–28-vuotisten seurantojen aikana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Eteisvärinäriskiä suurensivat tutut ja perinteiset sydänriskitekijät kuten tupakointi, korkea verenpaine ja ylipaino. Ylipaino suurensi sairastumisriskiä naisilla, mutta etenkin miehillä. Korkea kokonaiskolesteroli liittyi puolestaan pienempään eteisvärinäriskiin varsinkin naisilla, mikä on yllättävä havainto. Tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:1588–1597)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.028981

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.