Yksinkertainen hajutesti voi tuoreen tutkimuksen mukaan tunnistaa ketkä ovat suurentuneessa vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hajuaistin heikkeneminen on yhdistetty myös muistin heikkenemiseen aikaisemmissa tutkimuksissa.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat lähes 2 500 keskimäärin 75-vuotiaan seurantaan. Seurannan alussa osallistujia pyydettiin haistamaan kahtatoista eri hajua ja tunnistamaan ne neljästä vastausvaihtoehdosta. Testituoksuja olivat mm. kaneli, sitruuna, saippua ja bensiini.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat lähes 2 500 keskimäärin 75-vuotiaan seurantaan. Seurannan alussa osallistujia pyydettiin haistamaan kahtatoista eri hajua ja tunnistamaan ne neljästä vastausvaihtoehdosta. Testituoksuja olivat mm. kaneli, sitruuna, saippua ja bensiini.
Tulokset osoittivat huonosti hajutestissä pärjänneiden sairastuvan Parkinsonin tautiin jopa viisi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäisten, joiden hajuaisti oli hyvä. Yhteys havaittiin riippumatta monista hajuaistiin ja Parkinson-riskiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä, kuten tupakoinnista ja kahvinjuonnista, mutta vielä on epäselvää, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Käytännössä vaikutus ei myöskään ollut kovin suuri, sillä huonohajuaistisistakin sairastui vain 3–4 prosenttia. Hyvin testeissä pärjänneistä sairastui alle prosentti.
Hajuaistin huonontuminen on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty muistin heikkenemiseen, dementian kehittymiseen sekä lyhempään elinikään. On mahdollista, että hajuaistin heikkeneminen kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–70-vuotiailla.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2017)www.neurology.org

(2017912) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Korkea verenpaine on tunnettu sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien riskitekijä, mutta hoitoa ei välttämättä kannata aloittaa kovin aikaisin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutukset alkavat näkyä vasta potilailla, joiden verenpaine on yli 140 mmHg. Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneet saattavat silti hyötyä hoidoista jo tätä alhaisemmilla verenpaineluvuilla.
Tutkimuksen tulokset perustuvat 74 tutkimuksen aineistojen uudelleenanalysointiin, ja yli 300 000 potilaan seurantatietoihin. Potilaat olivat keskimäärin 63-vuotiaita.Analyysin perusteella verenpaineen ehkäisevä alentaminen pienensi potilaiden riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja vähensi myös riskiä menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain potilailla, joiden systolinen verenpaine oli 140 mmHg tai enemmän.

Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneilla tilanne oli toisenlainen, ja heillä verenpainehoidot ehkäisivät uusia sydänoireita jo keskimäärin 138 mmHg:n verenpainetasoilla.Tulokset tukevat suomalaisia hoitokäytäntöjä, joiden mukaan verenpainelääkitys aloitetaan yleensä vasta, kun lukemat ovat yli 140/90 mmHg. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä hoitorajoista ja monet pitävät myös varhaisempia hoitoja hyvinä.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Kohonnut verenpaine aiheuttaa joka vuosi maailmanlaajuisesti noin 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine.
Uutispalvelu Duodecim (JAMA Internal Medicine 2017;DOI:10.1001/jamainternmed.2017.6015)https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2017.6015

(20171123) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ranskalaistutkimuksen mukaan riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on sitä pienempi mitä enemmän henkilön ruokavaliossa on antioksidantteja. Antioksidantteja saa varsinkin hedelmistä, kasviksista, teestä ja marjoista. Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset vahvistavat näyttöä ruokavalion merkityksestä diabeteksen ehkäisyssä.
Havainnot perustuvat 64 000 ranskalaisen 40–65-vuotiaan naisen seurantaan vuosilta 1993–2008. Naiset olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta 15-vuotisen seurannan aikaan heistä 1 800 sairastui tyypin 2 diabetekseen. Naiset täyttivät kattavat ruokakyselyt tutkimuksen alussa.Kun tutkijat laskivat, miten paljon antioksidantteja naisten ruokavalio sisälsi kokonaisuudessaan, he havaitsivat diabetesriskin sitä pienemmäksi mitä enemmän antioksidantteja naisen ruokavaliossa oli. Eniten antioksidantteja saavien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin naisten, joiden ruoassa niitä oli vain vähän.
Yksittäisistä ruoka-aineista varsinkin hedelmät ja kasvikset sekä juomista tee ja kohtuudella nautittuna myös punaviini liittyivät diabetesriskin pienentymiseen. Analyysista jätettiin pois kahvi, sillä sen on jo osoitettu liittyvän pienentyneeseen diabetesriskiin aiemmissa tutkimuksissa.
Ranskalaisten havainnot viittaavat vahvasti siihen, että paljon antioksidantteja sisältävä ruokavalio voi auttaa myös aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä. Antioksidantit vähentävät ns. oksidatiivista stressiä, joka on yhdistetty monien sairauksien kehittymiseen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on kuitenkin monella muullakin tavalla terveellinen, joten välttämättä tulokset eivät selity vain antioksidanteilla.
Suomalaisista miehistä noin 16 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta. Suunnilleen yhtä monella on lisäksi esidiabetes, joka ei vielä täytä diagnoosin kriteereitä, mutta usein etenee diabetekseksi.Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2017;DOI:10.1007/s00125-017-4489-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4489-7

(20171122) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.