Hiihtoharrastus ei aiheuta eteisvärinää – paitsi kovaa kilpailevilla miehillä

Hiihtoharrastus ei aiheuta eteisvärinää – paitsi kovaa kilpailevilla miehillä

Kisatasolla hiihtoa harrastavat sairastuvat muita harvemmin eteisvärinä-rytmihäiriöihin, mutta poikkeuksen muodostavat kovaa ja usein kisaavat miehet. Heidän sairastumisriskinsä on jonkin verran suurentunut, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 200 000 Vasaloppet- eli Vaasahiihto-kilpailuun vuosina 1989–2011 osallistunutta miestä ja naista. Mukaan valittiin sekä 30 kilometrin että 90 kilometrin matkoja hiihtäneitä. Hiihtäjiä verrattiin 530 000 samanikäiseen ei-hiihtäjään. Vaasahiihto on maailman suurin yksittäinen maastohiihtokilpailu.Terveysrekisterien perusteella naishiihtäjät sairastuivat eteisvärinään ja aivoverenkiertohäiriöihin lähes puolet harvemmin kuin naiset, jotka eivät harrastaneet hiihtoa. Mieshiihtäjien eteisvärinäriski oli keskimäärin samaa tasoa kuin muiden miesten, mutta kovaa ja usein kilpailevien sairastumisriski oli suurentunut.Eteisvärinä on tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä, joten tutkijoita ei yllättänyt, kun he havaitsivat eteisvärinään sairastuneiden hiihtäjien sairastuvan ja menehtyvän niihin terveitä todennäköisemmin. Hiihtäjien riskit olivat kuitenkin pienempiä kuin eteisvärinää sairastavien verrokkien.Ruotsalaisten havainnot vahvistavat aiempaa käsitystä intensiivisen kestävyysurheilun eteisvärinävaikutuksista. Kestävyysurheilijoiden sydämistä on muun muassa löydetty muutoksia, jotka voivat selittää rytmihäiriöriskin. Riskit kuitenkin rajoittuvat kovaa ja usein kilpaileviin, ja kokonaisuudessaan heidänkin riskinsä ovat pieniä ja hyvän fyysisen kunnon ansiosta he myös todennäköisemmin säästyvät aivoverenkiertohäiriöiltä, jotka ovat eteisvärinän pahin seuraus. Näin ollen urheilun hyödyt ovat tässäkin mielessä suuremmat kuin haitat.Aiemmin tänä vuonna julkaistiin myös suomalaistutkimus, jossa tarkasteltiin keski-ikäisten hiihtämistä harrastavien kuopiolaismiesten verenpaineita. Tutkimuksessa jo tunti viikossa auttoi miehiä välttymään verenpaineen nousulta.Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.Uutispalvelu Duodecim(Circulation 2019;DOI:10.1161/CIRCULATIONAHA.118.039461)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.118.039461

(2019828) 2019 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.