Nuorille tyypin 1 diabetesta sairastaville insuliinipumput ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin perinteiset insuliinipistokset, tuore tutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä insuliinipumput ovat yleistyneet tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa, mutta niiden turvallisuuteen on edelleen kiinnitetty huomiota.Insuliinipumppu on sähköinen laite, joka automaattisesti annostelee potilaan insuliiniannokset ihoon asennetun katetrin välityksellä. Laitteen ansiosta potilaan insuliinin annostelu saadaan luonnollisemmaksi kuin erillisillä pistoksilla.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa insuliinipumpulla hoidettujen veren glukoositasot pysyivät paremmalla tasolla ja he tarvitsivat pienempiä insuliinin kokonaisannoksia kuin pistoksina insuliininsa saavat. Insuliinipumppua käyttäville sattui myös harvemmin hypoglykemiaa sekä diabeettista ketoasidoosia, vaikka joissain tutkimuksissa niiden riskin on nähty olevan suurempi insuliinipumppuja käyttävillä.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 30 000 tyypin 1 diabetesta sairastavan keskimäärin 14-vuotiaan seurantaan. Potilaista hieman alle puolet käytti insuliinipumppua ja loput sai insuliininsa pistoksina.
Insuliinipumput ovat yleistyneet huomattavasti viimeisimpien vuosikymmenten aikana varsinkin lapsipotilailla. Nykyään pumpun kanssa käytetään usein myös sensorointia, jolla veren glukoosipitoisuutta voidaan seurata jatkuvasti, mikä helpottaa insuliiniannosten säätämisessä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 40 000 suomalaista. Sitä sairastavien haima ei pysty tuottamaan riittävästi insuliinia ja tämän takia veren sokeripitoisuus voi nousta vaarallisen suureksi. Nykytiedon valossa tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden monimutkaisena yhteisvaikutuksena.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:1358–1366)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.13994

(20171010) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.