Verenpaineen laskeminen onnistuu kaikilla käytössä olevilla verenpainelääkkeillä, mutta haittavaikutukset saavat monet potilaat lopettamaan lääkityksensä. Tuoreen italialaistutkimuksen perusteella ainoastaan angiotensiinireseptorin salpaajia käyttävät eivät keskeytä lääkityksiään haittavaikutusten takia. Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Tutkimuksessa käytiin läpi 38 lumekontrolloitua tutkimusta ja 37 tutkimusta, joissa verenpainelääkkeitä verrattiin toisiin verenpainelääkkeisiin. Tutkimuksissa tarkasteltiin diureetteja, beetasalpaajia, kalsiuminestäjiä, ACE-estäjiä, angiotensiinireseptorin salpaajia eli ATR-salpaajia sekä sentraalisesti vaikuttavia sympatolyyttejä.

Kun tutkimusten havainnot analysoitiin, kaikki tutkitut lääkkeet pienensivät sydän- ja verisuonitautien riskiä yhtä paljon, kunhan potilaan verenpainetasot laskivat saman verran. Eroja sen sijaan ilmeni analyysissa, jossa tarkasteltiin lääkkeiden haittavaikutuksia ja niiden aiheuttamia lääkitysten keskeytyksiä. Tällöin puhtaat paperit saivat ainoastaan ATR-salpaajat. ATR-salpaajat osoittautuivat paremmiksi sekä verrattuna lumevalmisteisiin että muihin verenpainelääkkeisiin. Verenpainelääkityksen keskeyttäneissä oli myös paljon monilääkittyjä potilaita, jotka käyttivät verenpainelääkkeiden lisäksi esimerkiksi kolesteroli- tai diabeteslääkkeitä.

Lääkityksen keskeyttäminen on yksi tärkeimpiä syitä hoitojen epäonnistumiseen, joten nyt julkaistut tulokset ovat erittäin tervetulleita. Tulokset viittaavat myös vahvasti siihen, että ATR-salpaajat ovat tässä mielessä todennäköisesti paras vaihtoehto monille potilaille. Verenpainelääkitys pitää kuitenkin aina päättää yksilöllisesti ja potilaskohtaisesti.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2016;34:1921–1932)
http://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2016/10000/Effects_of_blo...

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.