Keisarileikkauksella syntyneet lapset ovat muita lapsia useammin ylipainoisia, tuore tutkimus osoittaa. Ero havaitaan verrattuna alateitse syntyneisiin sisaruksiin sekä muihin lapsiin.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä, ja ne perustuvat 22 000 lapsen ja äidin terveystietoihin. Lapsista 4 900 oli syntynyt keisarileikkauksella ja heitä seurattiin aikuisikään saakka.

Verrattuna alateitse syntyneisiin keisarileikkauksella syntyneet lapset olivat lihavia noin 15 prosenttia todennäköisemmin. Ero oli suurempi verrattuna alateitse syntyneisiin sisaruksiin. Heihin verrattuna keisarileikkauksella syntyneet olivat 64 prosenttia todennäköisemmin lihavia.

Naiset, joille oli tehty keisarileikkaus, olivat lihavia ja he olivat poteneet raskausdiabetesta, pre-eklampsiaa eli raskausmyrkytystä sekä korkeaa verenpainetta useammin kuin naiset, jotka olivat synnyttäneet vain alateitse. Nämä saattoivat osittain selittää nyt saatuja tuloksia, mutta yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun taustamuuttujat huomioitiin analyysissa.

Tutkimus ei paljasta, mikä keisarileikkauksessa tarkalleen altistaa lihavuudelle, mutta muun muassa erot lasten bakteerikannoissa saattavat vaikuttaa asiaan. Keisarileikkaus on aiemmin yhdistetty myös lasten astmariskiin sekä allergioihin.

Suomessa joka kuudes synnytys tehdään keisarileikkauksella.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2016;DOI:10.1001/jamapediatrics.2016.2385)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.2385

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.