Sydän- ja verisuonitaudit ja monet muut krooniset sairaudet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan merkittäviä syöpien riskitekijöitä. Yhdessä ne voivat olla vastuussa joka viidennestä syöpätapauksesta, BMJ-lehden julkaisemat tulokset osoittavat.
Tutkimuksen mukaan diabetes, munuaistauti, keuhkosairaus, kihtiartriitti ja sydän- ja verisuonitaudit suurentavat riskiä sairastua syöpään sekä riskiä menehtyä niihin. Mitä useampia kroonisia sairauksia potilaalla on, sitä suurempi syöpäriski on, analyysi osoittaa.
Jos havaitut yhteydet osoittautuvat syyseurauksellisiksi, krooniset sairaudet ovat vastuussa joka viidennestä syöpätapauksesta ja selittävät noin kolmanneksen syöpäkuolleisuudesta, tutkijat arvioivat. Vaikutus on samaa luokkaa kuin keskeisiin syöpäriskitekijöihin, kuten tupakointiin, ylipainoon ja epäterveelliseen ruokavalioon, liitetty vaikutus.

Havainnot ovat tärkeitä, sillä tällä hetkellä syövän ehkäisyssä keskitytään pitkälti elintapoihin eikä kroonisia sairauksia juurikaan osata huomioida tässä yhteydessä. Kroonisten sairauksien vaikutus pitäisikin tutkijoiden mukaan tunnistaa ja niiden hoitaminen ottaa osaksi syövän ehkäisyä. Tehokas keino ehkäisyyn on liikunta, sillä se ehkäisee sekä kroonisia sairauksia että syöpää. Nyt julkaistussa tutkimuksessa fyysinen aktiivisuus ja liikunta pienensivät kroonisiin sairauksiin liitettyä syöpäriskiä lähes 50 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti syöpä ja muut krooniset sairaudet aiheuttavat 70 prosenttia kaikista kuolemista. Syöpäkuolemien osuuden oletetaan myös suurenevan lähivuosina.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja siihen osallistui yli 400 000 aikuista, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuoden ajan. Osa kroonisista sairauksista pääteltiin niiden riskitekijöistä, kuten verenpainetaudista, kolesteroliongelmista ja merkkiaineista.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k134)http://www.bmj.com/content/360/bmj.k134

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.