Potilaiden kuvantamistutkimuksissa löytyy sattumalta muutoksia, joita lääkärit eivät ole ennakoineet kuvantamiseen määrätessään. Kaikki muutokset eivät anna aihetta huoleen, mutta varsinkin rinnoista, munasarjoista ja kilpirauhasista löytyy pahanlaatuisia muutoksia. BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 20 systemaattisen tutkimuskatsauksen aineistoihin.Sattumalöydösten todennäköisyys vaihtelee paljon riippuen kuvantamismenetelmästä ja -paikasta. Esimerkiksi koko kehon PET-kuvauksissa sattumalöydöksiä todetaan vain 5 prosentilla potilaista, mutta sydämen magneettikuvauksissa, rintakehän sekä vatsan, selkärangan ja sydämen tietokonekerroskuvauksissa ja tietokonekerroskuvausta hyödyntävissä suolitähystyksissä sattumia löytyy jopa 30 prosentilla. Myös aivojen ja selkärangan magneettikuvauksissa löytyy usein odottamattomia muutoksia.Pahanlaatuisia on noin 10–20 prosenttia suoliston ja eturauhasen muutoksista, 25 prosenttia kilpirauhasen, munasarjojen sekä munuaisten muutoksista ja 40 prosenttia rintojen muutoksista.

Kuvantamistutkimuksia käytetään nykyään paljon aiempaa enemmän, joten myös entistä useammat potilaat saavat kuulla sattumalöydöksestä lääkäriltään. Muutoksia nähdään terveillä, mutta myös muista syistä kuvantamiseen ohjatuilla.

Potilaita sattumalta löytynyt muutos voi ahdistaa, vaikka muutos ei oireilisi eikä vaatisi toimenpiteitä. Tämän takia lääkäreiden olisi hyvä keskustella sattumalöydösten mahdollisuudesta ennen kuvantamista. Lääkärien olisi myös hyvä miettiä onko kuvantaminen tarpeen kaikissa tapauksissa. Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;361:k2387)http://dx.doi.org/10.1136/bmj.k2387

(201875) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydänoireiden ja rintakipujen takia lääkäriin hakeutuneille kannattaisi todennäköisesti tehdä myös tietokonetomografiaa hyödyntävä angiografia. Tavallisten tutkimusten ohessa tehtynä se näyttäisi parantavan potilaiden ennustetta ja pidentävän heidän elinikäänsä.Tietokonetomografia-angiografia on jo osoitettu hyväksi lisäavuksi sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, mutta sen pitempiaikaiset hyödyt on ollut selvittämättä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat runsaan 4 100 potilaan viisivuotiseen seurantaan.Kun tietokonetomografia-angiografiaan satunnaistettuja verrattiin vain tavanomaista hoitoa saaneisiin, heidän riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai menehtyä sepelvaltimotautiin oli noin 40 prosenttia pienempi. Tietokonetomografia-angiografiassa olleille tehtiin seurannan alkupuolella enemmän invasiivisia angiografioita ja revaskularisaatioita, mutta vuosien mittaan erot kaventuivat ja viiden vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroja. Tietokonetomografiassa olleille annettiin sen sijaan enemmän ennaltaehkäisevää ja rasitusrintakipua lievittävää hoitoa.Havainnot vahvistavat näyttöä tietokonetomografia-angiografian hyödyistä sydänsairauksien toteamisessa ja osoittavat sen todennäköisesti tarkentavan sepelvaltimotautidiagnooseja. Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.Uutispalvelu Duodecim(New England Journal of Medicine 2018;DOI:10.1056/NEJMoa1805971)http://doi.org/10.1056/NEJMoa1805971

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehittymistä, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa myös pitempää elinikää.Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot perustuvat 46 vuotta kestäneeseen seurantaan, mikä on huomattavasti pitempi kuin valtaosassa tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui 5 100 keskimäärin 49-vuotiasta miestä. Seurannan aikana heistä 92 prosenttia menehtyi.Osallistujien fyysinen kunto arvioitiin tutkimuksen alussa kuntopyöräkokeella. Tämän kokeen perusteella heikoimmassa kunnossa olevat menehtyivät 2–3 vuotta nuorempina kuin kohtalaisen hyvässä kunnossa olevat. Ero oli vielä suurempi verrattuna osallistujiin, jotka olivat erittäin hyvässä kunnossa. He elivät jopa keskimäärin viisi vuotta pitempään, tulokset osoittivat.Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois ensimmäisen kymmenen seurantavuoden aikana menehtyneet. Yhteydet koskivat sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä kokonaiskuolleisuutta.Havainnot vahvistavat näyttöä liikunnan halki elämän kattavasta vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa terveyshyötyjä on saanut, vaikka liikunnan aloittaisi vasta kuusikymppisenä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American College of Cardiology 2018;72: 996–998)http://doi.org/10.1016/j.jacc.2018.06.045

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.