Lasten ympäristömykobakteeritaudit ovat yleistyneet selvästi sen jälkeen, kun yleisistä vastasyntyneiden BCG-rokotuksista luovuttiin vuonna 2006. Tuoreen suomalaistutkimuksen havainto viittaa vahvasti siihen, että BCG-rokotukset hillitsevät lasten ympäristömykobakteeritauteja. BCG-rokotuksen varsinainen tarkoitus on ehkäistä tuberkuloosia..Vuoteen 2006 saakka kaikki Suomessa syntyvät saivat BCG-rokotuksen, mutta tuberkuloosin vähenemisen vuoksi niistä luovuttiin. Nykyään sen saa kuitenkin neuvolan arvion perusteella tuberkuloosiriskiryhmään kuuluva lapsi synnytyssairaalassa.Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kaikki vuosina 1995–2016 sattuneet ympäristömykobakteeritaudit, jotka todettiin 0–4-vuotiailla Suomessa syntyneillä. Tapauksia löytyi 97 ja suurin osa niistä oli Mycobacterium aviumin aiheuttamia.Tapauksia ei ollut paljon, mutta ne moninkertaistuivat rokotusohjelman muutoksen jälkeen. Kun aikaisemmin sairastui vuosittain arviolta vain 0,2 lasta sataatuhatta henkilövuotta kohden, vuoden 2006 jälkeen sairastui vuosittain keskimäärin 3,9 lasta sataatuhatta henkilövuotta kohden.Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, että BCG-rokotukset suojaavat lapsia myös ympäristömykobakteereiden aiheuttamilta taudeilta. Tämä voi myös osaltaan selittää sen, miksi ympäristömykobakteeritaudit ovat yleistyneet joissain maissa.Ympäristömykobakteerit aiheuttavat yleensä pienille lapsille kaulan tai kasvojen imusolmuketulehduksia, joka on kiusallisia, mutta vaarattomia. Ympäristömykobakteerin aiheuttama imusolmuketulehdus ei yleensä vaadi hoitoa ja paranee hyvin itsekseen, joissain tapauksissa sitä voidaan hoitaa leikkaushoidolla.Koska BCG-rokote voi itsessään aiheuttaa haittavaikutuksia ja lasten ympäristömykobakteeritulehdukset ovat edelleen suhteellisen harvinaisia ja yleensä vaarattomia, ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan ole kannattavaa BCG-rokottaa lapsia ainoastaan ympäristömykobakteeritulehdusten estämiseksi.Helsingin yliopiston ja THL:n tutkimusryhmän tulokset julkaistiin Clinical Infectious Diseases -lehdessä. Tutkimuksen tekivät Antti Kontturi, Hanna Soini, Jukka Ollgren ja Eeva SaloUutispalvelu Duodecim(Clinical Infectious Diseases 2018;67:1256–1261)http://doi.org/10.1093/cid/ciy241

(2018104) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.