Istuminen ja fyysisesti passiivinen elämäntapa on monissa tutkimuksissa yhdistetty terveysriskeihin, mutta nuo riskit voi pitkälti välttää harrastamalla lisäksi liikuntaa. Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan liikuntaa pitää kuitenkin harrastaa paljon ja päivittäin. Tulokset perustuvat kuudentoista aikaisemman tutkimuksen aineistoihin.

Kahdeksan tuntia päivässä istuvien pitää tutkimuksen perusteella harrastaa 60–75 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa päivittäin, jotta istumisen terveyshaitat kumoutuvat. Katsauksessa keskityttiin tutkimuksiin, joissa selvitettiin istumisen ja liikunnan yhteyksiä osallistujien kuolleisuuteen.

Verrattuna paljon liikkuviin ja korkeintaan neljä tuntia päivässä istuviin riski menehtyä tutkimusten 2–18-vuotisten seurantojen aikana oli 12–59 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka istuivat paljon ja liikkuivat vähän.

Vaikka runsas liikunta esti istumiseen liittyvän lisäkuolleisuuden, samaa ei havaittu tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin television katseluun käytettyä aikaa. Niiden perusteella yli kolme tuntia päivittäin television ääressä viettävät menehtyivät seurantojen aikana muita todennäköisemmin riippumatta siitä, kuinka paljon he liikkuivat muulloin. Tämä voi selittyä mm. napostelulla, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset vahvistavat nykykäsitystä fyysisesti passiivisen elämäntavan haitallisuudesta ja viittaavat siihen, että terveysriskejään pienentävien kannattaisi liikkumisen lisäämisen ohella vähentää television ääressä loikoilua.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä. Analysoituihin tutkimuksiin oli osallistunut yli miljoona miestä ja naista.

UutispalveluDuodecim
(Lancet 2016;388:1302–1310)
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)30370-1

Psoriaasi-ihotautia sairastavat lapset kärsivät tavallista todennäköisemmin myös muista terveysongelmista ja varsinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Yhteys havaitaan riippumatta siitä onko lapsi ylipainoinen, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 30 000 psoriaasia sairastavaa keskimäärin 12-vuotiasta sekä yhtä monta tervettä verrokkia.Kymmenvuotisen seurannan aikana psoriaasia sairastaville kehittyi terveysongelmia selvästi todennäköisemmin kuin verrokeille, ja vaikka ylipaino osittain vaikutti tuloksiin, se ei selittänyt niitä kokonaan.Normaalipainoisten psoriaasipotilaiden riski sairastua kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, kolesteroliongelmiin, rasvamaksaan tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymään oli 40 - 70 prosenttia suurempi kuin normaalipainoisten verrokkien. Psoriaasipotilaat myös lihoivat verrokkeja todennäköisemmin.Samanlaisia havaintoja on saatu tutkimuksissa, joissa on seurattu aikuisia psoriaasipotilaita, mutta lapsia koskevat havainnot ovat olleet vähäisempiä. Aiemmin ei myöskään ole onnistuttu erottelemaan ylipainon vaikutuksia varsinaiseen psoriaasiin liittyvistä vaikutuksista. Lihavuus on tavallista yleisempää psoriaasia sairastavilla.Psoriaasi on ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi tuntua mm. arkuutena ja aamujäykkyytenä. Aikuistutkimuksissa psoriaasiin liittyvät sydänriskit ovat pienentyneet psoriaasin lääkehoidon avulla. Sekä psoriaasi että sydänsairaudet ovat taustaltaan tulehduksellisia, ja todennäköisesti tulehduksen vähentyminen selittää psoriaasin lääkehoidon myönteiset vaikutukset sydänriskeihin.Uutispalvelu Duodecim (JAMA Dermatology 2018;DOI:10.1001/jamadermatol.2017.5417) https://doi.org/10.1001/jamadermatol.2017.5417

(2018122) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vapaa-ajan liikunta voi auttaa välttymään masennukselta jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus alkaa näkyä tunnin viikoittain liikkuvilla.Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 34 000 terveen aikuisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Osallistujilla ei ollut mielenterveysongelmia eikä liikuntarajoitteita seurannan alkaessa.Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen oli pienempi riippumatta liikunnan intensiteetistä ja yhteys havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka eivät liikkuneet poikkeuksellisen paljon. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen.
Tutkijat arvioivat, että noin 12 prosenttia kaikista havaituista masennustapauksista olisi estynyt, jos kaikki osallistujat olisivat harrastaneet liikuntaa ainakin tunnin joka viikko. Jos tämä pitää paikkansa ja varmistuu myös lisätutkimuksissa, jo hyvin vähäiset lisäykset väestön fyysisessä aktiivisuudessa voisivat estää huomattavan määrän masennuksia.
Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen.
Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Psychiatry 2018;DOI:10.1176/appi.ajp.2017.16111223)https://doi.org/10.1176/appi.ajp.2017.16111223

(2018119) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.