Runsaasti punaista lihaa sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vaikutus saattaa osittain liittyä lihan sisältämään hemirautaan. Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta useimmat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa ja länsimaissa. Nyt yhteys havaittiin aasialaisväestössä.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja siihen osallistui 63 000 Singaporessa asuvaa kiinalaista 45–74-vuotiasta miestä ja naista. Osallistujat arvioivat ruokavaliotaan tutkimuksen alussa, minkä jälkeen heitä seurattiin yhdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 5 200 osallistujalla todettiin tyypin 2 diabetes. Punaisen lihan lisäksi analyysissa selvitettiin kanan ja muun siipikarjan sekä kalan ja merenelävien mahdollisia vaikutuksia diabetesriskiin. Punaista lihaa eniten syövien riski sairastua oli tulosten perusteella noin 20 prosenttia suurempi ja siipikarjaa paljon syövien 15 prosenttia suurempi kuin punaista lihaa vain vähän syövien. Kalaan tai muihin mereneläviin ei liittynyt diabetesvaikutuksia.
Kun tutkijat ottivat lisäksi huomioon, miten paljon hemirautaa osallistujat saivat ruokavaliostaan, tulokset muuttuivat jonkin verran. Tämän jälkeen diabetesriski havaittiin enää paljon punaista lihaa syövillä. Hemirauta tarkoittaa hemoglobiiniin sitoutunutta rautaa, ja sitä on runsaasti erityisesti punaisessa lihassa.
Tutkimuksen havainnot vahvistavat aiempien tutkimusten näyttöä punaisen lihan ja tyypin 2 diabeteksen välisestä yhteydestä, ja vihjaavat sen osittain selittyvän lihan sisältämällä hemiraudalla. Hemirauta voi kehossa lisätä oksidatiivista stressiä ja sitä kautta esimerkiksi vaurioittaa haiman beetasoluja ja edistää diabeteksen syntyä.Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje.kwx156)https://academic.oup.com/aje/article-abstract/186/7/824/3848997/Meat-Die...

(20171016) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.