Maapähkinäallergiasta kärsivät saattavat tulevaisuudessa saada laastareista uuden avun siedätyshoitoihin. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan pieniä määriä maapähkinäproteiinia sisältävät laastarit ovat lumevalmistetta tehokkaampia ja turvallisia. Tulokset ovat kuitenkin vielä alustavia, ja ne pitää toisintaa suuremmissa tutkimuksissa.JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 221 maapähkinäallergiaa potevan 6–55-vuotiaan kokeeseen. Osana tutkimusta potilaat käyttivät vuoden ajan päivittäin laastareita, jotka sisälsivät 50, 100 tai 250 mikrogrammaa maapähkinäproteiinia. Heitä verrattiin lumelaastareita käyttäneisiin. Vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta potilaille tehtiin altistuskokeet, ja niiden perusteella noin puolella 250 mikrogramman ryhmäläisistä maapähkinäallergia oli lieventynyt selvästi, mutta sama havaittiin myös neljänneksellä lumeryhmäläisistä. Haittavaikutukset olivat vähäisiä kummassakin ryhmässä. Pienemmät pähkinäannokset eivät suoneet merkittävää apua.Laastareiden tehokkuus havaittiin varsinkin 6–11-vuotiailla, ja tätä vanhemmilla vaikutus jäi vaatimattomammaksi. Tutkimuksessa hoitoa pidettiin tehokkaana, jos potilas pystyi sen ansiosta sietämään altistuskokeessa kymmenen kertaa aiempaa suurempia maapähkinäannoksia tai sietokyky ylitti 1 000 mg:n rajan. Tutkimuksen tulokset ovat lupaava viittaus ihon kautta annettavan maapähkinäsiedätyksen mahdollisuuksista, mutta havainnot ovat vielä hyvin alustavia. Ne antavat kuitenkin aihetta seuraavan vaiheen suuremmille tutkimuksille. Tällä hetkellä maapähkinän siedätyshoidoissa pähkinäaltistus tehdään suun kautta. Uutispalvelu Duodecim (JAMA Pediatrics 2017;318:1798–1809)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2662891

(20171121) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.