Keuhkoahtaumatautia sairastavat saattavat saada hengitysoireita serotoniini-masennuslääkkeistä, tuore tutkimus vihjaa. Riskit ovat pieniä, mutta näkyvät myös potilaiden kuolleisuudessa.Tutkijoiden havainnot julkaistiin European Respiratory Journalissa, ja ne perustuvat 28 000 serotonergisen masennuslääkityksen juuri aloittaneen keuhkoahtaumatautipotilaan ja yhtä monen verrokkipotilaan seurantaan. Rekisteritietojen avulla tutkijat havaitsivat kyseisiä masennuslääkkeitä käyttävien joutuvan hengitysoireiden takia sairaalahoitoon 15 prosenttia todennäköisemmin ja menehtyvän seurannan aikana 20 prosenttia todennäköisemmin kuin potilaiden, jotka eivät olleet masennuslääkityksellä. Potilaat olivat yli 66-vuotiaita.Tutkijat eivät pidä tuloksiaan yllättävinä, sillä serotonergiset masennuslääkkeet voivat haittavaikutuksena aiheuttaa mm. oksentelua ja haitata immuunipuolustusta, mitkä saattavat edistää hengitysoireiden kehittymistä varsinkin keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Ennen lisätutkimuksia tutkijat kehottavat silti tulkitsemaan tuloksia varoen, sillä havaitut riskit eivät olleet kovin suuria, minkä lisäksi lääkitysten lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa potilaiden oireiluun. Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tautia ei voi parantaa, mutta tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voi pysäyttää sen etenemisen ja lääkkeet hillitsevät oireita. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia. Uutispalvelu Duodecim(European Respiratory Journal 2018)http://erj.ersjournals.com/

(2018710) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydänoireiden ja rintakipujen takia lääkäriin hakeutuneille kannattaisi todennäköisesti tehdä myös tietokonetomografiaa hyödyntävä angiografia. Tavallisten tutkimusten ohessa tehtynä se näyttäisi parantavan potilaiden ennustetta ja pidentävän heidän elinikäänsä.Tietokonetomografia-angiografia on jo osoitettu hyväksi lisäavuksi sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, mutta sen pitempiaikaiset hyödyt on ollut selvittämättä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat runsaan 4 100 potilaan viisivuotiseen seurantaan.Kun tietokonetomografia-angiografiaan satunnaistettuja verrattiin vain tavanomaista hoitoa saaneisiin, heidän riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai menehtyä sepelvaltimotautiin oli noin 40 prosenttia pienempi. Tietokonetomografia-angiografiassa olleille tehtiin seurannan alkupuolella enemmän invasiivisia angiografioita ja revaskularisaatioita, mutta vuosien mittaan erot kaventuivat ja viiden vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroja. Tietokonetomografiassa olleille annettiin sen sijaan enemmän ennaltaehkäisevää ja rasitusrintakipua lievittävää hoitoa.Havainnot vahvistavat näyttöä tietokonetomografia-angiografian hyödyistä sydänsairauksien toteamisessa ja osoittavat sen todennäköisesti tarkentavan sepelvaltimotautidiagnooseja. Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.Uutispalvelu Duodecim(New England Journal of Medicine 2018;DOI:10.1056/NEJMoa1805971)http://doi.org/10.1056/NEJMoa1805971

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehittymistä, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa myös pitempää elinikää.Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot perustuvat 46 vuotta kestäneeseen seurantaan, mikä on huomattavasti pitempi kuin valtaosassa tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui 5 100 keskimäärin 49-vuotiasta miestä. Seurannan aikana heistä 92 prosenttia menehtyi.Osallistujien fyysinen kunto arvioitiin tutkimuksen alussa kuntopyöräkokeella. Tämän kokeen perusteella heikoimmassa kunnossa olevat menehtyivät 2–3 vuotta nuorempina kuin kohtalaisen hyvässä kunnossa olevat. Ero oli vielä suurempi verrattuna osallistujiin, jotka olivat erittäin hyvässä kunnossa. He elivät jopa keskimäärin viisi vuotta pitempään, tulokset osoittivat.Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois ensimmäisen kymmenen seurantavuoden aikana menehtyneet. Yhteydet koskivat sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä kokonaiskuolleisuutta.Havainnot vahvistavat näyttöä liikunnan halki elämän kattavasta vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa terveyshyötyjä on saanut, vaikka liikunnan aloittaisi vasta kuusikymppisenä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American College of Cardiology 2018;72: 996–998)http://doi.org/10.1016/j.jacc.2018.06.045

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.