Maitotuotteiden terveysvaikutukset saattavat riippua siitä, onko tuote hapatettu vai ei, tuore ruotsalaistutkimus vihjaa. Piimä, viili, juusto ja muut hapatetut maitotuotteet näyttäisivät olevan terveellisempiä kuin tavallinen maito, tulokset osoittavat.
Ruotsalaisten tulokset perustuvat yli 100 000 pohjoisruotsalaisen miehen ja naisen 14-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana menehtyi 7 100 osallistujaa.
Tavallista maitoa joka päivä käyttävät menehtyivät seurannan aikana noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat maitoa harvemmin kuin kerran viikossa. Myös voita päivittäin käyttävien kuolleisuus oli suurempaa, mutta ero ei ollut yhtä suuri. Yhteys koski kaikkia hapattamattomia maitotuotteita, mutta yhteys oli voimakkain täysrasvaisia tuotteita käyttävillä verrattuna esimerkiksi kevytmaitoa juoviin.
Kuolleisuusvaikutukset kääntyivät toiseen suuntaan analyysissa, jossa keskityttiin hapatettuihin maitotuotteisiin. Juustoa, piimää, viiliä, jukurttia tai muita hapatettuja maitotuotteita paljon käyttävien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 10 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka söivät niitä vain harvoin. Yhteydet heikkenivät jonkin verran, kun analyysissa huomioitiin osallistujien muut elintavat, mutta tulokset pysyivät silti samansuuntaisina.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2017;DOI:10.3945/ajcn.116.140798)http://ajcn.nutrition.org/content/early/2017/05/10/ajcn.116.140798.abstract

(2017512)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.