Kun näkökyvyssä tapahtuu jotakin äkkinäistä, se säikäyttää – ja syystä. Kyse voi olla nopeaa toimintaa vaativasta sairaudesta tai sitten ihan vain päänsärystä. Miten erottaa vaarallisen näköhäiriö vaarattomasta?

Verkkokalvon irtauma säikäyttää

Verkkokalvon irtauma oireilee salamointina, valonvälkkeenä tai mustina pisteinä näkökentässä. Oireet johtuvat verenvuodosta ja mahdollisesta verkkokalvon irtaumasta – ja silmälääkärille on kiire.

Joskus ainoa vaihtoehto on mennä päivystykseen.

Verkkokalvo voidaan kiinnittää paikalleen laserilla tai leikkauksella. Jos verkkokalvolla on pieni reikäeikäkalvon alla ei ole nestettä tehdään laserhoito.

Se arpeuttaa verkkokalvon alla olevaan kudokseen kiinni, vähän kuin nitoja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Arpi ei synny heti. Palovammaankin tulee ensin rakkula ja parantumisvaiheessa arpi. Siksi laseroinnin tulosta seurataan ja tarvittaessa toimenpide uusitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rappeuma vääristää kuvaa

Vääristyneet viivat kertovat siitä, että tarkan näön alueella tapahtuu jotain. Esimerkiksi silmäpohjan ikärappeuma saattaa vääristää keskeisen näönkentän tunneissa. Sairaus yleistyy yli 60-vuotiaana.

– Ikärappeumasta tunnetaan kuiva ja kostea muoto, joista kumpikaan ei ole kiva, mutta kostea on ärhäkämpi. Siinä verkkokalvon alle ja sen solujen sekaan kertyy nestettä tai tulee verenpurkauma. Se saa viivat vääristymää, silmälääkäri Niko Lappi sanoo.

Kosteaan rappeumaan on hoitoa ja uusia kehitetään koko ajan. Taudin taustalla on verisuonia, jotka pääevä kasvamaan kuin rikkaruohot alueille, jonne niillä ei olisi asiaa. 

– Ne tihkuttavat verta tai nestettä verkkokalvon alle. Kosteaa rappeumaa hoidetaan verisuonen kasvutekijän estäjällä, jota pistetään silmän lasiaiseen neulalla. Lääke toimii kuin ”rikkaruohomyrkky”, se kuihduttaa verisuonet.

Näin turvotusta pystytään ajamaan pois, ja siten parantamaan näköä Joskus tauti saadaan pysähtymää tai sen kulku hidastumaan.

Diabetes turvottaa verkkokalvoa

Jos on sairastanut ykköstyypin diabetesta kauan, verkkokalvomuutoksia on melko varmasti. Paljon vaikuttaa sekin, miten sokeritasapaino on pystytty pitämään hanskassa.

– Diabetes on yksi verkkokalvon turvottelija ja viivojen vääristelijä. Hapenpuutteen vuoksi alkaa muodostua uusia verisuonia, jotka ovat täyttä sekundaa. Ne ovat hauraita ja tihkuttavat nestettä. Tarvittaessa tehdään laserhoitoja tai pistoshoitoja, Lappi sanoo.

MS-tauti tulehduttaa hermon

Joskus silmälääkärit pääsevät myös MS-taudin jäljille. Silmälääkäri saattaa todeta, että toisen silmän näkö on heikentynyt eikä mustuainen reagoi valoon, kuten toisella puolella. Jos värinäkö on heikentynyt, on syytä epäillä näköhermon tulehdusta.

Tulehdus ei ole MS-taudissa viruksen tai bakteerin aiheuttama, vaan inflammaatio, ärsytystila. Näköhermon tulehdusta hoidetaan kortisonilla.

Migreeni molemmissa silmissä

Aurallinen migreeni voi aiheuttaa yllättäviä näköhäiriöitä, esimerkiksi reunoilta kapenevan näkökentän tai salamointia.

Osalla värit väreilevät ja näkökenttä supistuu, tulee putkinäköisyyttä.

– Olo on silloin usein niin ”höntti”, että jos ihmiseltä kysyy, kummassako silmässä oireita on, selkeää vastausta ei oikein tule.

Joskus oire aivoinfarktista

Näköhäiriö voi myös olla aivoinfarktin ainoa oire. Tukos on silloin takaraivon alueella, näköaivokuorella, jolloin kummastakin silmästä menee näkö osittain.

– Jos verkkokalvon keskusvaltimo tukkeutuu, näkö häviää äkillisesti kuin kytkimestä käännettäisiin, Lappi sanoo.

Aivoinfarktin seurauksena suupieli voi roikkua ja jalat mennä alta – tai sitten oireet ovat lähes huomaamattomia.

Esimerkiksi migreenin aiheuttama näköhäiriö on haastavaa erottaa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta. Onneksi usein migreenipotilas tunnistaa vaivansa.

– Kun potilaalla on pahoinvointia ja jumalaton päänsärky, ollaan rajapinnassa. Jos kyseessä on 18-vuotias opiskelija, joka on paahtanut ylioppilaskirjoituksiin yötä päivää, kyse tuskin on aivoinfarktista.

Joskus näkö voi mennä osittain infarktissakin. Jos taustalla on diabetes, verenpainetauti tai tupakointia, se on aina hälytysmerkki.

– Tukoksia kylvää rytmihäiriötaipumus, ahtaat kaulavaltimot, veren hyytymishäiriö tai sydämen läppävika. Tällöin tarvitaan nopeasti laajoja sairaalatutkimuksia.

Samalla tavalla kuin infarkti tulee aivoverisuoneen, se voi tulla verkkokalvolle. Hoito vain on hankalampaa: verkkokalvotukoksia ei voi avata, koska silmän suonet ovat niin pieniä. 

Asiantuntija: Niko Lappi, silmätautien erikoislääkäri, Silmäasema.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla