Pituutta pidetään yleensä terveyden merkkinä, mutta se saattaa myös altistaa joillekin sairauksille. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan pitkät ovat lyhyitä herkempiä sairastumaan laskimoveritulppiin. Veritulppariski koskee varsinkin jalkojen verisuonia, joihin valtaosa laskimoveritulpista tulee muutenkin.

Ilmiö saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, että pitkien ihmisten jalat ja jalkojen verisuonet ovat pitempiä ja siksi veritulpilla on enemmän mahdollisuuksia muodostua. Toisaalta pitkien ihmisten jalkojen verisuoniin kohdistuu myös enemmän hydrostaattista painetta, mikä voi hidastaa veren kiertämistä.
Ruotsalaisten tutkimus perustuu yli 1,6 miljoonan miehen ja miljoonan naisen rekisteritietoihin vuosilta 1951–2012. Osallistujia verrattiin heidän sisaruksiinsa. Osallistujat eivät olleet sairastaneet laskimoveritulppaa seurannan alkaessa.
Laskimoveritulpan riski oli sitä suurempi mitä pitempi henkilö oli, tulokset osoittivat. Suurin riski oli yli 185 senttimetrisillä naisilla ja yli 190 senttimetrisillä miehillä. Heihin verrattuna alle 155 senttimetristen naisten ja alle 160 senttimetristen miesten sairastumisriski oli lähes 70 prosenttia pienempi.
Pituus on pitkälti perinnöllistä, mutta tutkijat pystyivät eliminoimaan geenien vaikutuksen vertaamalla eripituisia sisaruksia toisiinsa. Tämä myös viittaa siihen, että havaittu veritulppariski liittyy juuri pituuteen eikä esimerkiksi elintapoihin tai ympäristötekijöihin, jotka vaikuttavat pituuskasvuun. Länsimaissa nykyään noin viidennes pituuskasvusta selittyy ympäristötekijöillä.Tutkimus julkaistiin Circulation: Cardiovascular Genetics -lehdessä.
Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Tulpat syntyvät melkein aina alaraajoihin. Keuhkoveritulppa syntyy, kun hyytymän aiheuttava tukos kulkeutuu keuhkoihin, missä se aiheuttaa mm. hengenahdistusta, veriyskää ja rintakipua, kuumeilua ja pahimmillaan kuoleman.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation: Cardiovascular Genetics 2017;10:e001651)https://doi.org/10.1161/CIRCGENETICS.116.001651

(201796) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.