Raskaudenaikaisten masennuslääkitysten on joidenkin tutkimusten perusteella pelätty lisäävän lasten autismisriskiä sekä mm. tarkkaavaisuushäiriöitä. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan.
Yli 1,5 miljoonan lapsen terveystietoihin perustuvat tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Runsaan 22 000 lapsen äidit olivat käyttäneet masennuslääkkeitä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Suurin osa lääkityistä sai serotoniinin takaisinoton estäjiä.

Masennuslääkitykset näyttivät aluksi liittyvän autismin, tarkkaavaisuushäiriöiden sekä keskosuuden ja vauvan pienikokoisuuden riskiin, mutta tarkemmassa analyysissa yhteydet selittyivät pitkälti muilla seikoilla. Kun altistuneita lapsia verrattiin heidän sisaruksiinsa, jotka eivät olleet altistuneet masennuslääkkeille sikiöaikana, yhteydet pitkälti katosivat. Analyysissa huomioitiin myös raskauteen sekä vanhempiin liittyviä muuttujia, ja tällöin ainoastaan keskosuus oli hieman yleisempää masennuslääkkeille altistuneilla.JAMA-lehden samassa numerossa julkaistiin myös toinen samaa aihetta koskeva tutkimus, jossa päädyttiin samansuuntaisiin tuloksiin. Myös siinä masennuslääkkeisiin liitetyt riskit selittyivät muilla seikoilla.Yhdessä tulokset viittaavat siihen, ettei alkuraskauden masennuslääkitys lisää lasten autismia eikä ADHD-tarkkaavaisuushäiriöitä. Lääkitysten sijaan yhteydet selittyvät muilla perheeseen ja elinympäristöön liittyvillä seikoilla.
Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Pelkän autismin sijaan usein puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuu myös Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.
Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Pelkän autismin sijaan usein puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuu myös Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;317:1553–1562)
http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2618619

(201752)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.