Kysta eli nesterakkula löytyy yleensä muusta syystä tehdyn vatsan alueen kuvantamistutkimuksen sivulöydöksenä.
Kysta eli nesterakkula löytyy yleensä muusta syystä tehdyn vatsan alueen kuvantamistutkimuksen sivulöydöksenä.

Joka toiselta viisikymppiseltä löytyy kysta munaisesta. Miten kystia voidaan hoitaa ja milloin ne muuttuvat vaarallisiksi?

Minulla huomattiin ultrassa vasemmassa munuaisessa 9-senttinen kysta. Eikö se ole aika iso? Pitääkö olla huolissaan?

Asiantuntija vastaa

MUNUAISKYSTAT lisääntyvät iän myötä. Sellainen on puolella 50 vuotta täyttäneistä. Kysta eli nesterakkula löytyy yleensä muusta syystä tehdyn vatsan alueen kuvantamistutkimuksen sivulöydöksenä.

Rakkuloita voi olla yksi tai useampia, eikä niistä yleensä ole haittaa. Sitä, miksi kysta syntyy, ei oikein tiedetä. Joskus kysta voi hävitä itsestään, mutta osa kasvaa vuosien varrella.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kysta on lähes aina hyvänlaatuinen.

Kaikukuvauksessa voidaan erottaa hyvänlaatuinen kysta kasvainepäilyyn liittyvästä muutoksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokonaan toisenlainen ilmiö on munuaisten monirakkulatauti, joka periytyy sitä sairastavan lapsille 50 %:n todennäköisyydellä.

Tauti johtuu geenimutaatiosta. Yleisimmässä PKD1-mutaatiossa dialyysihoitoa voidaan tarvita jo 50 ikävuoden jälkeen ja PKD2-

mutaatiossa 70 vuoden seudussa.

Monirakkulataudin kriteerinä on 2 tai 3 rakkulaa molemmissa munuaisissa. Rakkulat lisääntyvät ja suurenevat iän mukana, ja pitkälle edenneessä taudissa munuainen voi painaa useita kiloja.

Monirakkulataudin pääoireet ovat vatsakipu,verivirtsaisuus ja verenpainetauti. Lisää munaisten monirakkulataudista Terveyskirjastossa.

Kysyjällä todettu 9 cm:n kystaon kieltämättä kookas, muttei kovin harvinainen. Kystan seurannasta ei yleensä ole hyötyä,koska se ei johda hoitotoimiin.

Tämä puolestaan johtuu siitä etteivät hoitotoimet ole tehokkaita. Jos kystasta poistetaan neste punktoimalla, neste pyrkii kertymään siihen uudestaan.

Nesteen muodostumista voidaan yrittää estää ruiskuttamalla alkoholia tyhjennettyyn rakkulaan.

Leikkaushoito taas on järeä toimenpide yleensä harmittoman muutoksen poistamiseksi eikä sekään estä kystan uusiutumista.

Joskus kysta voi tulehtua tai puhjeta. Kumpaakaan tapahtumaa ei yleensä voida ennakoida.

Infektiossa kuume ja vatsakipu tuovat potilaan hoitoon. Jos kysta puhkeaa, neste valuu vatsaonteloon aiheuttaen ärsytystä ja kipua, mikä tuo potilaan hoitoon. Sairaalahoidossa nämä asettuvat tavallisesti muutamassa päivässä.

Jos kysta painaa esimerkiksi virtsanjohdinta tai muuten aiheuttaa oireita, punktio tai operaatio tulevat kyseeseen.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri ja sisätautiopin dosentti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla