Ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa potevat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla alttiita sairastumaan myös krooniseen munuaistautiin. Riski on sitä suurempi mitä rasvoittuneempi maksa on, tulokset osoittavat. Journal of Hepatologyssa julkaistut tulokset perustuvat 41 000 keskimäärin 49-vuotiaan miehen ja naisen nelivuotiseen seurantaan.
Osallistujilla ei ollut munuaissairautta tutkimuksen alkaessa, mutta seurannan aikana heistä 690 sai diagnoosin. Kun tutkijat selvittivät, kuinka moni näistä potilaista sairasti myös rasvamaksaa, he havaitsivat munuaissairauden kehittyneen rasvamaksapotilaille noin viidenneksen todennäköisemmin. Vertailukohtana olivat samanikäiset, joilla ei ollut rasvamaksaa. Yhteys oli sitä voimakkaampi mitä pitemmälle maksan rasvoittuminen oli edennyt. Rasvamaksa on aiemminkin yhdistetty munuaissairauden riskiin, mutta nyt julkaistut tulokset lisäävät näyttöä. Tutkijat toivovat, että rasvamaksapotilaita hoitavat lääkärit huomioisivat tulokset potilaidensa hoidossa.Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Maksasolujen rasvoittuminen on usein merkki laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka saattaa altistaa mm. diabetekselle, verenpaineen nousulle ja muille sairauksille. Diabetes, ylipaino ja korkea verenpaine ovat myös munuaistaudin riskitekijöitä ja saattavat osittain selittää nyt saatuja tuloksia.Suomessa vuosittain noin 500 henkilöä joutuu dialyysiin eli keinomunuaishoitoon vaikean munuaistaudin vuoksi. Munuaistauti altistaa myös muille sairauksille, muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.Uutispalvelu Duodecim (Journal of Hepatology 2017;67:1274–1280)http://dx.doi.org/10.1016/j.jhep.2017.08.024

(20171130) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.