Aivoverenkiertohäiriöt ovat tavallista yleisempiä sydämen vajaatoimintaa potevilla, mutta riskin kestosta ei ole ollut varmuutta. Tuore tutkimus tarjoaa tästä lisää tietoa, ja osoittaa sairastumisriskien olevan koholla kuukauden sisällä sairastumisesta, mutta yhtä lailla vielä 30 vuotta myöhemmin.
Stroke-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 290 000 sydämen vajaatoimintaan juuri sairastuneen ja 1,4 miljoonan terveen verrokin seurantatietoihin vuosilta 1980–2012.
Terveisiin verrattuna sydämen vajaatoimintaa potevien riski sairastua aivoinfarktiin oli viisinkertainen, lukinkalvon alaiseen verenvuotoon 3–4-kertainen ja muihin aivoverenvuotoihin kaksinkertainen 30 päivän sisällä sydämen vajaatoiminnan ilmaantumisesta. Riskit myös säilyivät ja olivat terveisiin verrattuna 1,5–2-kertaisia vielä kolmekymmentä vuotta myöhemmin.
Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että sydämen vajaatoiminta on merkittävä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhteys johtuu todennäköisesti sydämen vajaatoimintaan liittyvistä vaikutuksista veren hyytymiseen ja verisuonitukoksiin. Myös monet sydämen vajaatoimintaan liittyvät sairaudet, kuten verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, ylipaino ja eteisvärinä-rytmihäiriö voivat selittää tulokset.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:1161–1168)http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.016022

(2017511)