Äänihuulisalpaus on pelottava mutta vaaraton kohtaus, joka on ohi yleensä muutamassa minuutissa. Kun se yllättää, kannattaa hengittää rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet ovat normaalisti hengityksen aikana raollaan, ja ilma virtaa vapaasti sisään ja ulos. Niellessä äänihuulet sulkeutuvat, ja estävät ruoan ja juoman kulkeutumisen hengitysteihin.
Äänihuulisalpauksessa äänihuulet ja niitä liikuttavat nivelet kääntyvät sisäänpäin. Kun hengittää, ne menevät väärään suuntaan ja salpautuvat yhtäkkiä. Tällöin hengitysrako kapenee, sisäänhengitys alkaa vinkua ja tulee tunne, ettei saa henkeä.
– Kokemus on hyvin ahdistava ja traumaattinen, sillä silloin tulee tunne kurkunpään ahtaudesta ja tukehtumisesta. Erityisen ahdistavaa se voi olla, kun näin käy ensimmäistä kertaa, eikä tiedä syytä. Moni on kertonut, että tuntui, että siihen kuolee, sanoo Ahmed Geneid, joka on korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri.
Geneid työskentelee HUS:n Pää- ja kaulakeskuksessa foniatrian poliklinikalla sekä yksityisellä vastaanotolla. Hän kohtaa äänihuulisalpauksesta kärsiviä noin pari kertaa kuukaudessa. Kun hengitys ei kulje normaalisti, ihminen hätääntyy ja alkaa haukkoa henkeään suun kautta. Se pahentaa tilannetta, koska äänihuulet painuvat vieläkin tiiviimmin yhteen, ja hengitystila kapenee.
– Kun hengitysvaikeutta on kestänyt pari minuuttia, ja huomaa edelleen olevansa hengissä, oire pikkuhiljaa rauhoittuu ja häviää.
Sekoittuu joskus astmakohtaukseen
Oireyhtymä on melko harvinainen, eikä ole tavatonta, ettei lääkärikään sitä ensi alkuun tunnista. Äänihuulisalpaus nimittäin muistuttaa jonkin verran astmakohtausta.
Astmakohtauksessa kuitenkin vinkuu uloshengitys. Samalla ihmisellä voi tosin olla sekä astma että äänihuuli[1]salpauksia. Joskus äänihuulisalpauksen oireista kärsivä on ohjattu aluksi astma- tai sydäntutkimuksiin. Vasta sen jälkeen on huomattu, että oireet voivatkin johtua kurkunpäästä. Lopulta potilas on päätynyt äänenkäyttöön erikoistuneen lääkärin, foniatrin tai kurkunpään häiriöihin perehtyneen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin luo.
– Monille on annettu aluksi astmalääkitys. Kun tehdään tarkempia tutkimuksia, paljastuu, että kyse onkin äänihuulisalpauksesta, sanoo Geneid.
– Erityisesti näin voi käydä teini-ikäisillä ja kestävyysurheilua harrastavilla. Usein rasitus nimittäin laukaisee oireet – erityisesti nuorilla. Äänihuulisalpaus voi silti tulla myös levossa.
Kamera kurkunpäähän
Kun potilas kärsii äänihuulisalpauksesta, kurkataan kurkunpäähän. Se, että kurkunpää tutkitaan ja potilas näkee, että siellä on kaikki kohdillaan, auttaa.
– Jos ei tiedä, mistä oire johtuu, sitä miettii koko ajan ja pelkää, milloin se uusiutuu. Se aiheuttaa huomattavaa stressiä ja ahdistuneisuutta.
Kuvaus tehdään kameralla, joka viedään nenän tai suun kautta kurkunpäähän.
– Kun kurkunpää on tutkittu ja diagnoosi varmistunut, ohjaamme henkilön yleensä puheterapeutille jatkohoitoon. Välillä myös hengitysfysioterapeutille, jonka kanssa voi käydä läpi hengitysharjoituksia, kertoo Geneid.
Äänihuulisalpauksen voi laukaista jokin haju, esimerkiksi pesuaineen tuoksu tai tupakansavu tai nieluun tai ruokatorveen tullut ärsyke, joka herkistää kurkunpään limakalvoa. Jotkut ruoka-aineet ja mausteet voivat myös laukaista salpauksen, esimerkiksi eukalyptuspastillin imeskely tai liköörikonvehdin syöminen.
Asiantuntija Ahmed Geneid, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri, Pää- ja kaulakeskus, HUS
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
