Aspiriinia ja muita asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä käytetään sydäninfarktien ehkäisyssä, mutta kaikilla potilailla vaikutus ei ole kovin suuri ja monilla ne myös suurentavat verenvuotojen riskiä. Tutkijat ovat kuitenkin mahdollisesti löytäneet keinon tunnistaa potilaat, joille lääkitys todennäköisimmin sopii.Circulation-lehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella olennaista on se, miten paljon potilaiden sepelvaltimot ovat kalkkeutuneet. Jos potilaan sepelvaltimoissa on runsaasti kalkkia, aspiriinilääkityksen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Tutkimukseen osallistui 6 500 potilasta, jotka olivat seurannan alkaessa 45–84-vuotiaita. Aspiriinin hyötyjä ja haittoja ensimmäisen sydäninfarktin ehkäisyssä tarkasteltiin alle 70-vuotiailla, jotka eivät olleet vielä aspiriinilääkityksellä ja joiden verenvuotoriski arvioitiin pieneksi. Sepelvaltimoiden kalkkeutumisaste määritettiin nopeahkolla tietokonetomografialla, joka suoritettiin ilman varjoainetta ja johon liittyi hyvin pieni säderasitus.Kun riskiryhmäläisiä yritettiin tunnistaa olemassa olevilla riskilaskureilla, aspiriinilääkityksen haitat olivat suuremmat kuin hyödyt, mutta tilanne muuttui, kun arviointiperusteena käytettiin sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Potilailla, joiden sepelvaltimoissa oli runsaasti kalkkia, aspiriinilääkityksellä piti hoitaa 140 potilasta, jotta yksi sydäninfarkti estyi, tutkijat laskivat. Verenvuotoa kehittyi puolestaan yhdelle jokaista 518 hoidettua kohden, joten lääkityksen hyödyt olivat tässä potilasryhmässä haittoja suuremmat.Jos potilaan sepelvaltimoissa ei ollut juuri lainkaan kalkkia, yhden sydäninfarktin estäminen edellytti jopa 1 190 potilaan hoitamista, mutta haitat sai selvästi helpommin. Näillä potilailla verenvuotoa kehittyi yhdelle per 567 lääkittyä.Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että sepelvaltimoiden kalkkeutumisen selvittäminen yhdistettynä muihin riskiarvioihin voisi auttaa tunnistamaan potilaat, joille aspiriinilääkityksestä on eniten hyötyä ja vähiten haittaa.Uutispalvelu Duodecim(Circulation 2020;DOI:10.1161/CIRCULATIONAHA.119.045010)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.119.045010

(000.000) 2020 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla