Traumaperäistä stressihäiriötä potevat sairastuvat myös eteisvärinä-rytmihäiriöön tavallista todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Stressihäiriö on tätä ennen yhdistetty moniin muihin sydän- ja verisuonitautioireisiin, mutta eteisvärinää koskeva havainto on uusi.Journal of the American Heart Association -lehdessä julkaistut havainnot perustuvat lähes miljoonan keskimäärin 30-vuotiaan yhdysvaltalaisveteraanin viisivuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 500 osallistujaa sairastui eteisvärinään.Riski sairastua eteisvärinään oli tulosten perusteella 13 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka potivat traumaperäistä stressihäiriötä. Stressihäiriötä potevat myös sairastuivat nuorempina kuin muut.Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia riskitekijöitä.Havaittu 13 prosenttia suurempi sairastumisriski ei kuulosta suurelta, mutta tutkijoiden mukaan se on samaa luokkaa kuin esimerkiksi diabetekseen tai lihavuuteen liitetyt riskit. Stressihäiriö kannattaa huomioida varsinkin nuorilla, joilla perinteiset eteisvärinän riskitekijät eivät vaikuta yhtä paljon kuin vanhemmissa ikäluokissa. Nuorilla potilailla psyykkiset tekijät ja niihin mahdollisesti liittyvät haitalliset elämäntavat voivatkin olla perinteisiä riskitekijöitä tärkeämpiä. Stressi voi esimerkiksi nostaa verenpainetta ja sitä kautta edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Myös pitkäaikainen tulehdus, joka liittyy stressiin, saattaa selittää ilmiötä.Seuraavaksi tutkijat kaipaavat tutkimuksia, joissa selvitettäisiin voiko traumaperäisen stressihäiriön hoitaminen pienentää eteisvärinäriskiä. Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy traumaattisen kokemuksen seurauksena. Oireyhtymän pääoireita ovat tapahtuneen jatkuva uudelleen kokeminen, traumaan liittyvien asioiden välttely, tunnereaktioiden turtuminen sekä jatkuva psyykkinen herkistyminen ja ylivireys.Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Alle 40-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain noin yksi tuhannesta. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2019;DOI:10.1161/JAHA.119.013741)https://doi.org/10.1161/JAHA.119.013741

(20191029) 2019 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla