
Dissosiatiivinen tila syntyy kuin psyyken prosessien välille syntyy ohimenevä katkos. Satunnaiset katkokset ovat harmittomia, psykologi kertoo.
Käyn silloin tällöin tapaamassa vanhoja kavereitani paikkakunnalla, jossa elin lapsuuteni ja nuoruuteni vanhempieni eroon asti. Aina kun palaan sieltä nykyiseen kotipaikkaani, minut valtaa kummallinen epätodellinen olo: niin kuin en kuuluisi tänne, vaan minun pitäisi olla ihan jossain muualla. En kuitenkaan ikävöi entiseen elämääni. Tänään näin entisen poikaystäväni kaupassa – erosimme neljä vuotta sitten ja suhteen takia olin silloin erittäin ahdistunut – ja taas illalla minulle tuli todella epätodellinen olo. Onko tämä jotain traumaperäistä? Olo on vähän pelottava, joten haluaisin siitä eroon.
Psykologi vastaa
NUO OLOTILAT lienevät lievähköä dissosiaatiota, jossa psyyken prosessien välille syntyy ohimenevä katkos. Dissosiatiiviset tilat koetaan poikkeaviksi, sillä tavallisesti mielen eri puolet, kuten ajattelu, tunteet, muisti ja kokemus minuudesta, toimivat saumattomasti yhdessä. Depersonalisaatio tarkoittaa dissosiaatiota, jossa henkilö kokee persoonallisuutensa tai ruumiinsa muuttuneen tai olevan jollakin tavoin epätodellisia. Joskus siihen liittyy myös ulkoisen maailman muuttuminen oudoksi tai epätodelliseksi. Psykoosista nuo kokemukset eroavat siten, ettei todellisuudentaju hämärry vaan outo kokemus ymmärretään oman mielen tuotokseksi.
LIEVISSÄ MUODOISSAAN dissosiaatiota voidaan kokea esimerkiksi rutinoituneen toiminnan, kuten juoksun tai autolla ajon, yhteydessä. Tuolloin toiminta sujuu kuin itsestään ja ajatukset ovat muualla kuin kyseisessä tehtävässä. Muita altistavia tilanteita ovat haaveisiin tai taide-elämykseen uppoutuminen. Mahdollinen se on myös työnhaasteen ja osaamisen tasapainosta syntyvissä flow-kokemuksissa, joissa samaistutaan työhön niin, että tavanomainen minätietoisuus hetkeksi häviää. Myös meditointiin voi liittyä erilaisia ja eriasteisia dissosiatiivisia olotiloja.
DISSOSIAATIOTILOJA on monenlaisia, ja niihin on myös erilaisia syitä. Mieltä haitallisesti osiin jakavat vakavat dissosiaatiohäiriöt juontuvat yleensä psyyken traumoista. Trauman aiheuttamassa dissosiaatiossa sietokyvyn ylittävä turvattomuuden kokemus tai muu voimakas kielteinen tunne saa ihmisen puolustautumaan luomalla mieleen katkoksen. Se auttaa selviytymään mutta voi sitoa henkisiä voimavaroja ja altistaa sairastamiselle.
SATUNNAISET KATKOKSET ovat usein harmittomia. Jos ne kokee häiritseviksi, kannattaa pyrkiä välttämään niille altistavia asioita, kuten stressiä, päihteitä tai valvomista. Jos epäilee niiden liittyvän käsittelyä vaativiin traumaattisiin kokemuksiin, on syytä hakeutua terapiaan. Lyhyen kuvauksesi perusteella on vaikea sanoa, mistä dissosiaatiotilasi johtuvat. Ne voivat viestiä traumasta tai olla vain osa identiteetin muodostumista. Kuvaamasi tilanteet ovat saattaneet laukaista voimakkaita emotionaalisia muistoja, joiden myötä olet samaistunut hetkeksi aiempaan itseesi ja tuntenut vierautta nykyistä elämääsi kohtaan. SANNA AULANKOSKI
NÄIN ETEENPÄIN
➤ MUISTA, etteivät poikkeavat kokemuksesi ole vaarallisia, vaikka ne voivat hämmentää.
➤ ANNA ajankulua – ne saattavat jäädä pois itsestään.
➤ JOS EPÄILET, että mieltäsi vaivaavat työstämistä kaipaavat traumaattiset muistot, ota ne puheeksi mielenterveysammattilaisen kanssa.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Asiantuntija psykologi Sanna Aulankoski
Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.