Uniapneaa potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta sydänriskit eivät näyttäisi katoavan uniapnean hoitamisen myötä.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 2 700 obstruktiivista uniapneaa ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavaa potilasta satunnaistettiin joko saamaan tavallista hoitoa ja CPAP-ylipainehengityshoitoa tai pelkkää tavanomaista hoitoa. Potilaat olivat 45–75-vuotiaita.

CPAP-hoidossa potilas pitää öisin naamaria, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa. Tämä pitää ahtautuvat ylähengitystiet auki ja estää uniapneaan kuuluvat hengityskatkokset.

Potilaita seurattiin vajaan neljän vuoden ajan, mutta vaikka CPAP-hoitoa saaneiden uniapneaoireet vähenivät ja heidän olonsa parani, hoidolla ei ollut vaikutusta sydänoireisiin. Sydäninfarktit, aivoverenkiertohäiriöt, sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu sekä sydänperäiset kuolemat olivat yhtä yleisiä kummassakin ryhmässä riippumatta heidän saamastaan hoidosta.

Tulokset vahvistavat CPAP-hoidon auttavan uniapneapotilaita, mutta sydänoireiden ja sairastumisten ehkäisyssä heidän kannattaisi luottaa perinteisempiin keinoihin kuten lääkityksiin ja elämäntapamuutoksiin. Havainnot olisi silti hyvä varmistaa pitemmissä tutkimuksissa, sillä on esimerkiksi mahdollista, että sydänoireiden vähentyminen näkyy vasta myöhemmin.

Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2016;DOI:10.1056/NEJMoa1606599)
http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1606599

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.