Valeuutiset leviävät sosiaalisessa mediassa paljon nopeammin ja laajemmalle kuin oikeat uutiset, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 120 000 uutisen leviämistä Twitterissä vuosina 2006–2017. Uutisia jakoi yli 3 miljoonaa ihmistä yli 4,5 miljoonaa kertaa.
Tutkijat luokittelivat uutiset valeuutisiksi tai oikeiksi uutisiksi kuuden eri faktantarkistuslähteen avulla. Kriteerinä pidettiin vähintään 95 prosentin yksimielisyyttä luokituksesta. Valheelliseksi varmistetut uutiset levisivät huomattavasti laajemmalle ja nopeammin kuin oikeat uutiset riippumatta siitä, mitä aiheita ne käsittelivät. Kaikkein tehokkaimmin levisivät kuitenkin valheelliset poliittiset uutiset. Ne levisivät nopeammin ja laajemmalle kuin esimerkiksi terrorismia ja luonnonkatastrofeja koskevat valeuutiset.
Suosituimmatkaan oikeat uutiset harvoin saavuttivat yli tuhannen käyttäjän yleisöjä, kun taas parhaiten levinneet valeuutiset saavuttivat helposti 1 000–100 000 käyttäjää. Yli 1 500 käyttäjää saavuttaneet valeuutiset pääsivät lukuun kuusi kertaa nopeammin kuin oikeat uutiset. Niitä myös uudelleentwiitattiin eli jaettiin eteenpäin 70 prosenttia todennäköisemmin.
Valeuutisten levittämisestä on usein syytetty automaattisesti linkkejä jakavia Twitter-botteja, mutta tämän tutkimuksen perusteella botit jakoivat yhtä lailla oikeita ja valheellisia uutisia. Valheiden levittämisen hoitivat siis todelliset käyttäjät vapaaehtoisesti.
Kun tutkijat analysoivat uutisia tarkemmin, he havaitsivat valeuutisten herättävän varsinkin pelkoa, inhoa ja yllätystä, kun oikeat uutiset vetosivat enemmän iloon, suruun ja luottamukseen. Näyttäisi siis siltä, että valeuutisten vetovoima liittyy uutuudenviehätykseen ja voimakkaisiin tunteisiin.
Tutkimus on suurin valeuutisten leviämisestä tehty selvitys, ja se vahvistaa käsitystä valheellisten uutisten nopeasta ja tehokkaasta leviämisestä. Valeuutisten nousulla on selitetty muun muassa Donald Trumpin yllätysvoittoa Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleissa sekä Iso-Britannian EU-eroon johtanutta kansanäänestystulosta.
Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä ja siitä uutisoi Nature.
(Nature 2018)
https://www.nature.com/articles/d41586-018-02934-x (Science 2018;DOI:10.1126/science.aap9559)http://science.sciencemag.org/content/359/6380/1146

(2018312) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.