Mittauksesta toiseen vaihteleva verenpaine voi olla vaaran merkki sepelvaltimotautia poteville, tuore tutkimus osoittaa. Hiljattain verenpaineen vaihtelu yhdistettiin myös suurentuneeseen dementiariskiin.Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja ne perustuvat 16 000 vakaata sepelvaltimotautia sairastavan 2–3-vuotiseen seurantaan. Osallistujien verenpaine mitattiin viidesti lääkärikäynneillä ensimmäisen vuoden aikana.
Seurannan aikana hieman yli tuhat potilasta sairastui sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai menehtyi sydän- ja verisuonitautiin. Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista ja potilaiden verenpaineen vaihtelusta, he havaitsivat sairastumiset ja kuolemat 30–40 prosenttia yleisemmiksi potilailla, joiden verenpainelukemat vaihtelivat paljon. Tämä havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden verenpaine vaihteli vain hieman mittauskertojen välillä.
Potilaiden systolinen verenpaine vaihteli keskimäärin 9,8 mmHg ja diastolinen 6,3 mmHg.

Yhteydet todettiin riippumatta siitä, miten korkea potilaan verenpaine oli seurannan aikana, joten verenpaineen vaihtelu voi tarjota lisäkeinon tunnistaa suurentuneessa sairastumisvaarassa olevat sepelvaltimotautia potevat. Tästä huolimatta korkea verenpaine itsessään on edelleen merkittävä terveysriski, joka altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2017;38:2813–2822)https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehx250

(20171013) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.