Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Suonikohjujen hoitoon on nykyään vaikka minkälaisia menetelmiä, joiden mainostetaan hävittävän rumat pullistumat sääristä tuosta vain. Ihan niin ruusuinen todellisuus ei kuitenkaan ole.

Olen suonikohjusukua. Moni meistä suomalaisista on, sillä arviolta kolmasosalla aikuisista on jonkinlaisia suonikohjuja. Neljäkymmentä täyttäneillä naisilla jo joka toisella on kohjuja, miehilläkin joka neljännellä.

Äidiltäni on leikattu suonikohjut 1970- ja -80-luvuilla kolme kertaa, siskoni molemmista jaloista leikattiin suonikohjut, kun hän oli 25-vuotias.

Leikkaus oli aikoinaan ainoa hoitomuoto, mutta nykyisin sille nyrpistellään: se on vaivalloinen, verinen ja vaatii viikkojen sairausloman. Lisäksi vanhat leikkaustekniikat olivat melko tehottomia. Viiden vuoden päästä leikkauksesta  joka toisella oli taas kohjuja.

Äidilläni ja siskollani kohjut ovat palanneet, tai siis on pullahtanut uusia. Myös isälläni niitä on.

Raskaus pullautti

Suonikohjujen synnyssä perimä on yksi tärkeimmistä syistä. Kun laskimoseinämät ovat syntyjään heikot, laskimoläpät sulkeutuvat huonosti ja laskimoveri pääsee muodostamaan vähemmän viehkeitä pullistumia jalkoihin.

Suonikohjuja suosivat ilmeisesti myös ne kaikkia muitakin vaivoja aiheuttavat elämäntavat, kuten liikkumattomuus ja ylipaino, joskaan vedenpitävää näyttöä näistä ei ole. Kohjuja tulee myös laihoille liikkujille.

Itse selvisin kohjuitta kolmenkympin yli, kunnes ne ärsytti esiin yleinen hormonaalinen syy, raskaus. Sitten niitä tuntuikin pullahtelevan näkyville toiseen jalkaan kuin sieniä sateella.

Vaivaa niistä ei juurikaan ollut, toisin kuin seisomatyötä tekevällä äidilläni ja siskollani, joilla ne kipeytyivät ja toisinaan tulehtuivat ja jalat turposivat iltaa kohti.

Ja nyt puhutaan siis pinnallisten laskimoiden ongelmista, jotka eivät aina aiheuta sen kummempaa kuin jalkojen turvotusta ja väsymystä. Pahimmillaan oinnallinen laskimoiden vajaatoiminta voi kuitenkin aiheuttaa myös kipua ja puutuneisuutta sekä ihon pigmentoitumista, kutinaa, jopa ihottumaa.

Mutta olivathan minunkin jalat pahan näköiset. Paraatikohju kulki vasemmassa jalassa alhaalta pohkeesta, teki näyttävän pallukan keskellä polvea ja kiertyi sormenpaksuiselle serpentiinille reiteen.

Ihania lupauksia

Viitisen vuotta sitten päätin sijoittaa kesälomarahani kohjuoperaatioon. Valitsin ison ja tunnetun tekijän ja pyysin aikaa varatessa parhaan asiantuntijan.

Julkinen terveydenhuolto kiinnostuu hoitamaan kohjuja vain, jos niistä on oikeasti haittaa. Silloin puhutaan suonikohjutaudista, ja kiireettömään hoitojonoon pääsee, jos vaivoja on tarpeeksi. Ne arvioidaan lääkärissä sosiaali- ja terveysministeriön tiukoilla ohjeilla: ”Potilaalla tulee olla merkittävät laskimoiden vajaatoiminnan oireet, laaja-alaiset suonikohjut, merkittävä toiminnallinen haitta (tarve kompressiohoidolle) sekä kaikututkimuksessa osoitettu takaisinvirtaus eli refluksi.”

Koipien rumuutta on turha mennä julkiselle puolelle itkeskelemään. Mutta yksityinen puoli on jo toistakymmentä vuotta tarjonnut helpotusta meille pinnallisemmasta ongelmasta kärsiville. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat laser- ja vaahtoruiskutushoidot, joita on tehty Suomessa vuodesta 2004.

Kun googlaa ”suonikohjujen hoito”, pääsee heti ensimmäisistä linkeistä lääkäriasemien sivuille, jotka ylistävät vaivatonta ja monipuolista apuaan: ”Suonikohjuista eroon helposti ja kivuttomasti. Jalat kauniiksi ilman arpia ja sairauslomaa.”

Kun ei ole koskaan ostanut yksityislääkäriltä kuin hammashoitoa, ei osaa epäillä, etteivätkö ihanat lupaukset pitäisi paikkaansa. Sitä paitsi hinnatkin ovat sellaiset, että niillä luulisi saavansa vähintään uuden jalan vanhan suonikohjuisen tilalle.

Vaahtoa suoneen

Ensimmäisellä tapaamisella jalka ultrattiin. Ultraäänellä lääkäri näkee, missä vioittuneet laskimot lymyävät ja päättää, mitä hoitoa juuri näihin suonikiekuroihin sovelletaan. Lääkäri piirsi vioittuneet suonet paperille painetun jalankuvan päälle. Siihen tuli aika paljon punaista tussia.

Operaatio vaatii jälkihoidoksi jalan mukaan tehdyn hoitosukan, jonka mitat skannattiin samassa tapaamisessa.

— Onko äitisi jo luopunut toivosta, että pääsee suonikohjuistaan eroon? Voit sanoa hänelle, että turhaan on! Näillä menetelmillä kohjut saadaan pois! lääkäri hehkutti.

Minulle päätettiin tehdä vaahtoruiskutus. Jalassa oli sen verran vioittuneita laskimoita, että hinta nousi haitarin yläpäähän. Ultra- ja jälkikontrollikäynnin kanssa yhden jalan hoidon kokonaishinnaksi tuli noin 1 500 euroa.

Mutta operaatio kesti vain puoli tuntia. Pistokset tuntuivat epämiellyttäviltä, mutta vain vähän. Heti hoidon jälkeen pyöräilin takaisin töihin. Kaksi viikkoa pidin yötä päivää hoitosukkaa, joka puettiin jalkaani vastaanotolla.

Kontrollikäynnillä kaikki oli hyvin, joskin lääkäri suositteli pitämään sukkaa päivisin vielä viikon parin ajan. Vajaan vuoden päästä reidessäni pullotti jälleen suonikohju.

Väärä hoitoko?

Vaahto ikään kuin liimaa vioittuneen suonen kiinni, tuhoaa sen sisäpinnan ja sitten koko suonen. Mutta jos liima pettää, suoni aukeaa uudestaan.
Useimmissa suonikohjutapauksissa ongelma on syvemmällä. Vaikka kohjut pullottavatkin silminnähtävästi, vikakohdat eivät näy päälle, ja siksi ultraaminen on erittäin tärkeää.

— Jos pintarunkojen vajaatoimintaa ei hoideta lopullisesti kuntoon, kohjuja tulee nopeasti uudelleen, sanoo HUSin verisuonikirurgian ylilääkäri Anders Albäck.

Viallisen suonen laskimoläppä siis päästää verta takaisin väärään suuntaan. Suoni pitäisi poistaa tai tukkia, jotta veri hakeutuisi terveisiin suoniin.
Albäckin suosikkihoitojärjestys pintarunkojen hoitoon on: 1. lämpökatetrihoito (eli laser- tai radiotaajuus- eli RF-hoito), jossa suoni poltetaan kiinni. 2. leikkaus ja 3. vaahtohoito.

— Lämpökatetrihoitoja tehdään suurimmalle osalle, avoleikkauksia enää aniharvoille. Ihon läpi pitkin reittä pullottavat suonet saatetaan leikata pois ja vaahto sopii tosi pieniin runkoihin, jos ne katsotaan aiheelliseksi hoitaa.

Mun möllykkäin

Verisuonikirurgi Anders Albäck tosiaan suosittelee myös sitä kammottua leikkausta.

— Leikkaustekniikat ovat kehittyneet valtavasti. Nyt operaatio tehdään paikallispuudutuksessa, viillot ovat kolmanneksen siitä mitä ennen, ja suonia poistetaan paljon pienemmillä instrumenteilla.

Vaahtohoitoa HUSissa käytetään ensi kertaa hoidettaviin kohjuihin alle kymmenelle prosentille. Suonikohjuleikkauksia tehdään lähinnä vain julkisella puolella ja vaikeammille tapauksille. Yksityisten lääkäriasemien hoidot ovat painottuneet näihin muihin menetelmiin, helpompiin ja halvempiin.

Vuosia ja 1 500 euroa myöhemmin olen, ainakin silmämääräisesti, suonikohjujeni kanssa lähes lähtö­tilanteessa. Reidessä kiertää näyttävän näköinen kiehkura, nilkassa on ehkä enemmän tummia, pieniä hämähäkkikohjuja kuin aiemmin.

On mahdollista, että liimaus on auennut taikka läppä on pettänyt naapurisuonessa. Voi olla, että edustan tapausta, jolle pullahtaa aina uusi, läppävikainen suoni. Olisiko se pitänyt sittenkin hoitaa laserilla?

Vaihtoehtona on varautua samansuuruisen setelitukon kanssa tekemään sama hoito uudelleen, siis ainakin kertaalleen, ehkä kuitenkin eri lääkärille.

Toisena vaihtoehtona on jatkaa visuaalisen haitan aiheuttamista kanssaihmisille.

Toistaiseksi olen valinnut vaihto­ehdoista jälkimmäisen.

Asiantuntija: Anders Albäck, verisuonikirurgian ylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Maj

Suonikohjut - ikuisesti minussa?

Niinpä, tuo kuitenkin vielä siedettävää verrattuna omaani..sain vaahtoruiskutuksen jälkeen koko jalan pituudelta laskimotulpat ja elinikäisen Marevan hoidon, ilman nivuksiin ulottuvia hoitosukkia en pääse edes yöllä vessaan..että sillai, ihan van kosmeettisista syistä menin hoitoon kalliille yksityislääkärille, yhdelle parhaista.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen ammattikoulussa oleva tyttö. Minulla on otsassa näkyvä syntymämerkki, mansikkaluomi. Se on vaivannut minua kauan. Se tuli minulle syntymän jälkeen. Lääkäri kertoi sen menevän iän myötä pois, mutta tässä sitä vieläkin ollaan. Toki se on paljon vaalentunut, aluksi se oli aivan kirkuvan punainen mansikan muotoinen läiskä. Onko mahdollista saada luomi pois? Se olisi todella tärkeää itsetunnolleni.

Verisuoniluomia on erilaisia. Yksi niistä on mansikkaluomi, mutta kasvossa tavallinen on myös tuliluomi. Verisuoniluomia hoidetaan tyypistä riippuen erilaisilla verisuonilasereilla. Hoito vaatii yleensä useita käsittelykertoja. Osa on mahdollista poistaa kokonaan, toisia vain vaalentaa. Voimakkaasta laserkäsittelystä voi syntyä myös arpia. Erilaisia verisuonilasereita löytyy yliopistosairaaloista. Hoitomahdollisuudet pystyy selvittämään oman alueen keskussairaalan ihotautien poliklinikalta.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Minulla on vitiligo. Käsissäni on auringossa – ja muulloinkin – vaaleaksi jääviä läikkiä. Miten se pitää ottaa huomioon? Saanko esimerkiksi ottaa tatuointeja?

Vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa ihon pigmenttisolut häviävät ja iholle syntyy tarkkarajaisia valkoisia läiskiä. Vitiligolle on perinnöllinen alttius.

Useimmiten läiskiä löytyy kasvoista, otsan, suun ja silmien ympäriltä, kädenselistä, polvista ja kyynärpäistä. Läiskiä voi tulla vähitellen lisää, mutta joskus osa voi parantua itsestään.

Vitiligo voi liittyä myös muihin autoimmuunisairauksiin, erityisesti kilpirauhashäiriöihin.

Pigmentittömät läiskät palavat herkästi auringossa ja näkyvät selvemmin muun ruskettuneen ihon taustalla, joten liiallista auringonottoa ei yleensä suositella, vaikka valohoitoa toisaalta käytetään myös vitiligoläiskien hoitoon.

Usein uudet läiskät kehittyvät vahingoittuneelle alueelle, joten sairauden aktiivisessa vaiheessa tatuointeja ei suositella. Huolimatta UV-altistumisesta nähdään vitiligopotilailla sekä melanoomaa että muita pahanlaatuisia ihokasvaimia muuta väestöä selvästi harvemmin.

 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.